Aamu päivällä oin matkassa macro optiikan kanssa ja eikös silloin sitten ollut uutta Myllykoskella. Sinisiä sudenkorentoja parveili kosken suulla. 70mm macro optiikka oli vaan tähän tarkoitukseen liian lyhyt.
Iltapäivällä piti käydä tilanne katsomassa uudelleen pitemmän optiikan kanssa ( sigma 120-400)
Tätä on Suomen kesä, aina löytyy jotain uutta mielenkiintoa kameran etsimeen.
Minä ja vävypoika
Pronssiin valettu Maire-patsas istuskeli Eetunaukiolla
Raumalainen kuvanveistäjä Kerttu Horila voitti Maire-patsaallaan keväällä 2010 Porin seudun nykytaiteen tukiyhdistys Lupauksen ensimmäisen taidekilpailun. Palkinnon arvo on 20 000 euroa.
Penkillä istuva Maire on samalla Porin ensimmäinen liikuteltava patsas ja sen paikkaa voidaan vaihtaa esimerkiksi eri kulttuuritapahtumien mukana.
Eetu Salin, jonka mukaan Porissa on nimetty Eetunaukio
Johan Edvard (Eetu) Salin (18. maaliskuuta 1866 Asikkala – 6. huhtikuuta 1919 Sörnäinen Helsinki) oli suomalainen poliitikko, kansanedustaja ja toimittaja. Salin oli yksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen perustajajäsenistä ja sen alkuaikojen huomattavampia johtajia. Hän oli yksi Tampereella suurlakon aikana 1905 annetun Tampereen julistuksen allekirjoittajista, ja Helsingin suurlakkokomitean jäsen. Eetu Salin oli myös ammatillisen ja osuustoiminnallisen liikkeen alkuunpanijoita Suomessa.
Salinin isä oli suutari, jota hän avusti yhdeksänvuotiaasta alkaen. Hänen äitinsä kuoli 1868 suurena nälkävuonna. Eetu Salin lähti kotoa 18-vuotiaana tullen suutarimestariksi 19-vuotiaana Tampereella.
Muutettuaan Helsinkiin hän alkoi vaikuttaa Helsingin työväenyhdistyksessä. Wrightiläisessä työväenliikkeessä Salinia alettiin nimittää rähisijäksi muiden radikaalien tapaan.lähde? Salin oli tutustunut sosialismin oppiin Ruotsissa ja Saksassa.selvennä Hän vaati jo vuonna 1896 punaisen lipun käyttöönottoa merkiksi siitä, että oltiin sosialisteja. Eetu Salinista tuli suomalaisten agitaattorien edelläkävijä innostavan ja populistisen puheenpitotapansa vuoksi. Työnantajapuoli nimitti häntä Ilmestyskirjan pedoksi, kiihottajaksi ja konnaksi. Väinö Linnan kirjassa Täällä Pohjantähden alla on kuvitteellinen jakso, missä Salin käy puhumassa Pentinkulmalla.
Salinista työnantajana kerrotaan tarinaa, jonka mukaan keittiöhenkilökunta oli valittanut Salinille työoloistaan. Salin oli vastannut tähän: "Järjestäytykää saatanat, niin saatte joukkovoimalla asianne ajetuksi!" Kansainvälisen mallin mukaan Salin kierteli Suomessa toisen agitaattorin, Taavi Tainion kanssa. Salinista tuli kansanedustaja 1909 ja 1917.
Salin käytti runsaasti alkoholia ja toipui mm. Väinö Tannerin maatilalla.
Vuonna 1918 sisällissodassa Salin liittyi punaisiin. Hän toimi alkuvuodesta 1918 Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehden päätoimittajana. Lehti oli punaisten virallinen äänenkannattaja. Salin jäi vangiksi 1918 ja tuomittiin kuolemaan osallisuudesta kansanvaltuuskunnan toimintaan. Kuolemantuomio muutettiin myöhemmin kymmenen vuoden kuritushuonevankeusrangaistukseksi. Salin kuoli epäselvissä olosuhteissa Sörnäisten vankilassa 6. huhtikuuta 1919.
Eetu Salinille on pystytetty Mariankadun jatkeelle Lahden kaupungintalon edustalle Harjukadun eteläpuolelle abstrakti veistos. Lisäksi Valtatie 6:lta pohjoiseen kaupungintalolle johtava Lahden Loviisankadulla sijaitsevan poliisilaitoksen ja Radiomäen väliset kaupungintalolle vievä katu on nimetty Salininkaduksi. Porissa taasen Itäpuiston päässä on Salinin näköispatsas ja alueen nimi onkin Eetunaukio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti