Eilen iski vatsatauti aivan odottamatta ja pyytämättä. Olo oli jo eilen aamulla vähän voimaton kun Markun avuksi lähdin avustamaan talvinäyttely paikan valmistelua.
Suoli tyhjeni vauhdilla ripulointina, ja lämpö alkoi nousta ja kuumetta oli illan mittaan 38.1. Kyllä mies nyt tällaisen taudin kestää, mutta kun kun ei ole kokemusta sairastamisesta. Sokeritaudin ( typ 1) toteamisesta on jo pian viisi vuotta ja sinä aikana en ole sairastanut kertaakaan mitään tartunta tautia. Vaikka koulusta niitä on säännöllisin välein lapset ovat tuoneetkin. Huoli oli siis siitä miten sokeriarvot käyttäytyvät. Kun ravinto tulee kehosta pois niin oletus on että sokeriarvo laskee, mutta kohonnut lämpö taas nostaa sokeriarvoa. Olin aamupäivällä viisi tuntia syömättä ja silti sokeriarvo oli 8.5. Iltapäivällä korjasin pikainsuliinilla sokeriarvoa ja se laskikin arvoon 4 vaikka kuume kohosikin. Illan mittaan sokeriarvo kohosi takaisin tuohon 8.5 ja ajattelin että voin ottaa Buranan kuumetta laskemaan. 600 Burana olikin tehokas, kolme kertaa yöllä jouduin märän paidan vaihtamaan. Sokeriarvot laskivat kuumeen laskun myötä tasaisesti siten että aamulla ne olivat enää 4.5 eli tältä osin kaikki on kunnossa. Kirjoitin tämän sairaskertomuksen siksi että jos jollakulla lukijoistani on pelkoa tartuntataudeista, niin eivät ne välttämättä ole kuolemaksi.
Tänään on pakollinen lepopäivä että voimat palavat. Televisiosta voisi katsella jotain ulkolaista luonto ohjelmaa vastapainoksi sille ettei voi itse lähteä katselemaan Suomen kevään edistymistä. Viimeksi YLE 1 tuli seepramngusteista kertova luonto dokumentti. Ja kuvallinen kerronta oli paikoitelle aika upeaa katseltavaa.
seepra mangnusti
Missähän nämä Leijonat on mahdettu kuvata, kun takana tuleva katsoo suoraan kameraan. Se ei villissä luonnossa tuntuisi kovin todennäköiseltä. Ilmekin osoittaa kyllästymisen merkkejä.
Eilinen iltasanomien uutinen
Koira söi diabeetikkomiehen varpaat tämän nukkuessa
61-vuotias mies ei tuntenut sitä, että koira oli alkanut pureskella hänen jalkaansa.
Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa Roseburgin kaupungissa 61-vuotias mies koki karun herätyksen päiväuniltaan aiemmin tällä viikolla. Mies nimittäin huomasi oman koiransa syöneen osan hänen oikeasta jalastaan miehen nukkuessa, selviää Roseburgin poliisin raportista.
61-vuotias mies sairastaa diabetesta, jonka seurauksena hän kärsi niin sanotusta diabeettisesta neuropatiasta. Diabeettinen neuropatia tarkoittaa tilaa, jossa diabetes on vaurioittanut kehon ääreishermostoa (neuropatia = hermomuutokset) vahingoittaen tunto- ja liikehermoja. 61-vuotias mies ei siis tuntenut sitä, että koira oli alkanut pureskella hänen jalkaansa.
Poliisiraportista ilmenee uhrin kertoneen poliisille heidän saapuessa onnettomuuspaikalle, että hänen kolme varvastaan ja osa jalasta oli poissa. Poliisi varmisti tämän pitävän paikkansa, jonka jälkeen ambulanssi kuljetti miehen sairaalaan.
Diabeetikkojen jalkaongelmat
Diabeetikoilla esiintyy erilaisia vaikeita jalka-ongelmia huomattavasti enemmän kuin terveellä ihmisillä. Yleisimpiä jalkaongelmia ovat erilaiset pitkäaikaiset haavaumat, joiden lisäksi vuosien mittaan voi alkaa ilmaantua myös diabeteksen lisäsairauksia, etenkin ääreishermojen häiriöitä eli neuropatiaa, kuten jutussa aiemmin mainitulle vanhemmalle miehelle. Hermojen vaurio eli neuropatio johtuu pitkään koholla olleesta verensokerista.
Diabeteksen seurauksena esiintyy erilaisia jalkoihin liittyviä ongelmia tavallista enemmän pääasiassa seuraavien kolmen syyn yhteisvaikutuksesta: ääreishermojen häiriöstä eli neuropatiasta, heikentyneestä valtimoverenkierrosta sekä kudosten ja nivelten jäykistymisestä. Tämän lisäksi tarvitaan yleensä jokin niin sanottu laukaiseva tekijä, joka voi olla aina kengän hiertämisestä tai rakosta kynsien leikkauksena sattuneeseen ihon vaurioon tai talvella syntyneeseen paleltumaan. Neuropatian seurauksena syntyneen vaurion aiheuttamaa kipua diabeetikko ei tunne, jolloin vamman hoito viivästyy.
Diabeetikolla onkin jopa 15-kertainen vaara joutua jalka-amputaatioon muihin ihmisiin verrattuna. Jalka-amputaatioista suurin osa (85 %) johtuu jalkojen haavaumista.
Antti Voutilainen / www.Tohtori.fi
Silloin kun Noormarkku oli vielä itsenäinen kunta niin Noormarkussa oli diabeetikoille ilmainen jalkahoito. Mutta Poriin liittymisen jälkeen jalkahoidosta tuli maksullinen. Diabeetikkojen jalkahoitajan tapaaminen olisi tärkeä, jalkahoitaja näkee jo pienetkin muutokset diabeetikkojen jaloissa ja silloin voidaan hoito aloittaa ajoissa ettei amputointeihin jouduttaisi. Kun juttelin taannoin jalkahoitajan kanssa esille tulleista tapauksitta niin pahin oli ollut kun diabeetikon kengässä oli naula tullut läpi eikä diabeetikko ollut huomannut sitä ja naula oli kengässä ollut jo useita päiviä. Tässä tapauksessa diabeetikon varvas saatiin pelastettua jalkahoitajan ansiosta.
Yhteiskunta säästäisi huomattavia summia kun diabeetikkojen jalkahoito ja silmänpohja kuvaukset olisivat ilmaisia. Myös hoitovälineiden saatavuus pitäisi olla turvattu. Esimerkiksi verensokeri mittareiden koeliuskojen saatavuus pitäisi olla rajoittamaton. Diabeetikon päivät eivät ole välttämättä samanlaisia, joku pärjää verensokerin aamumittauksella, niin kuin minäkin, mutta voi tulla päiviä jolloin joutuu verensokeria mittaamaan useasti päivän aikana.
Toivottavasti tulevissa Eduskunta vaaleissa saadaan eduskuntaan valittua sellaisia henkilöitä jotka eivät ole valmiita ensi töikseen laatimaan sellaisia talouden leikkauslistoja joissa diabeetikkojen hoidosta tingittäisiin.
Itse pistän insuliinia keskimäärin viisi kertaa vuorokaudessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti