Kyllä tähänn ikään mennessä olisi pitänyt oppia ettei luontokuvien ottoa kannata jättää tuonemmaksi. Maanantaina valokuvasin voikukan siemenkotia vasten aurinkoa saaden kivan "auringonpimennys" valokuvan. Käytin siihen Vivatierin halppis laajakulama objekltiivia ja eilen piti sitten oikein laatu laajakulma objektiivia testailla.
Nikon Nikkor 24mm 1:2.8 Ai Tästä objektiivista ei muovia löydy kuin objektiivin suojakansista ja kumia etäisyydentakennusrenkaasta. painoa 250 gramaa, eli 1/4 kiloa.
Vaikka kovin varhain valokuvamaan lähdin niin jo oli Noormarkun / porin taivaalle alkanut kertyä pilviä. Nikkorin pienin aukko on 22 eikä sillä näytä saavan terväpiirtoisia valosakaroita aurinkoon, tosin pilvikin hajotti valoa.
Nikkorin lähin tarkennusetäisyys on Vivitarin vastaava pitempi ja se tuo vottamisen haastetta kun etulinsiin pääsee enmmän hajavaloa.
Materiaalia kyllä nyt riittäisi vastavalokuiven ottamiseen ja testailuun mutta säät meni nyt porissa perseleen, nytkin keskiviikona, puolustusvoimain lippupäivänä sää on harmaa vähän kyllä tuulee niin sataa pilvi illaksi seletäkkin.
Eilen olin sen verran viisampi että taskusta löytyi toinenkin objektiivi kokeiltavaksi Nikon Nikkor 50mm 1:1.8 Ais Tälle on nykyaikana aika vähän käyttöarvoa kun sen polttoväli muuttuu digikameroissa 1.5 ketaiseksi eli vastaa 75mm polttoväliä
Kesäinen säävalokuva / maisemavalokuva Noormarkun joen Myllykoskelta
Jos olisit käynyt blogin lukemassa niin tästäkään ei olisi erikseen tarvinnut kysä.
Valkoiset lehdokit aurigon säteessä
Kokella sain vielä yhden tilaisuuden kuvat siementäviä voikukkia tumaa vedenpintaa vasten
Tuulikin yltyi ja kaikki vähääkin pitemmät kasvit alkoivat huojumaan niin paljon ettei kuvaamisen jatkamisessa ollut mitään mieltä. Kyllä näin on että jos joku idea syntyy ja kaikki olosuhteet osuvat kohdaleen niin se pitää tehdä heti eikä jättää tuonemaksi. Tämäkin päivä kärvistelään porissa pilvessä. Bogin käviämääräkin on laskennut reiluun tuhanteen vuorokaudessa. Alkuperäisen suunitelman mukaan heinäkuussa piti mennä miljoonan käviän / vierilijan raja rikki, näytää kuitenkin siltä että mijoonan käviän rajaa pitää siirtää tuonnemaksi. Mutta näillä menään, ihmisen tehtävä on elää elämää eteenpäin, olla välittämättä siitä onko tuo elämä tylsä vai kiinnostava. Tämä on joka tapauksessa elämä, ainoa mikä ihmisellä on ja se on elettävä.
Iltapäivääll oli kuitenkin sen verran lämmintä ja kuivaa että parvekeella pystyi istumaan ja lukemaan villatakki päällä tuulen riipiessä kirjan sivuja. Yksi kertanomehiläinen kävi seuraa pitämässä
Muuttaei eilen aurinko meille paistanut,, ahomansikan kukka turhaan kurkoitti valoa kohti
Koulutkin loppui ja lapset nukkuvat pitkään ja tuntuvat muutenkin viihtyvän kotona hyvin. Tässä iässä ei mitään pystypainia enää pikaisesti jaksa suoritaa, pitää nyt varmaan jätää seksisihomatkkin tuonemmaksi, mahtaako vaimo tänään edes kaljarahaa antaa, 2.20 euroa tarvitsisi jotta kaksi karhutölkkiä tai yhden puolenlitran keisarin marketista saisi. Televisiostakaan ei tule mitään katsottavaa. Teeman Isä Matteotkin on uusintoja ja mun pää on ihan ihmeelinen kun mieleen muistuu / palautuu edeliskerralla lähetetyt jaksot. Mutta sitten taas ei muista nimiä, vasta parin mutkan jälkeen muistaa kuka se oli joka tuossa äsken juttelli, voi mennä seuraavaan aamuunkin. .
Markku haastoi minut kertomaan sitsämän päivän ajan positiivisia asioita päivästäni, Olen rehellinen mies enkä nyt kyllä ala kelleen valehtelemaan sitä että minulla nyt jotekin hyvin menisi.
Nikon Nikkor 24mm 1:2.8 Ai Tästä objektiivista ei muovia löydy kuin objektiivin suojakansista ja kumia etäisyydentakennusrenkaasta. painoa 250 gramaa, eli 1/4 kiloa.
Vaikka kovin varhain valokuvamaan lähdin niin jo oli Noormarkun / porin taivaalle alkanut kertyä pilviä. Nikkorin pienin aukko on 22 eikä sillä näytä saavan terväpiirtoisia valosakaroita aurinkoon, tosin pilvikin hajotti valoa.
Nikkorin lähin tarkennusetäisyys on Vivitarin vastaava pitempi ja se tuo vottamisen haastetta kun etulinsiin pääsee enmmän hajavaloa.
Materiaalia kyllä nyt riittäisi vastavalokuiven ottamiseen ja testailuun mutta säät meni nyt porissa perseleen, nytkin keskiviikona, puolustusvoimain lippupäivänä sää on harmaa vähän kyllä tuulee niin sataa pilvi illaksi seletäkkin.
Eilen olin sen verran viisampi että taskusta löytyi toinenkin objektiivi kokeiltavaksi Nikon Nikkor 50mm 1:1.8 Ais Tälle on nykyaikana aika vähän käyttöarvoa kun sen polttoväli muuttuu digikameroissa 1.5 ketaiseksi eli vastaa 75mm polttoväliä
Kesäinen säävalokuva / maisemavalokuva Noormarkun joen Myllykoskelta
Jos olisit käynyt blogin lukemassa niin tästäkään ei olisi erikseen tarvinnut kysä.
Valkoiset lehdokit aurigon säteessä
Kokella sain vielä yhden tilaisuuden kuvat siementäviä voikukkia tumaa vedenpintaa vasten
Tuulikin yltyi ja kaikki vähääkin pitemmät kasvit alkoivat huojumaan niin paljon ettei kuvaamisen jatkamisessa ollut mitään mieltä. Kyllä näin on että jos joku idea syntyy ja kaikki olosuhteet osuvat kohdaleen niin se pitää tehdä heti eikä jättää tuonemaksi. Tämäkin päivä kärvistelään porissa pilvessä. Bogin käviämääräkin on laskennut reiluun tuhanteen vuorokaudessa. Alkuperäisen suunitelman mukaan heinäkuussa piti mennä miljoonan käviän / vierilijan raja rikki, näytää kuitenkin siltä että mijoonan käviän rajaa pitää siirtää tuonnemaksi. Mutta näillä menään, ihmisen tehtävä on elää elämää eteenpäin, olla välittämättä siitä onko tuo elämä tylsä vai kiinnostava. Tämä on joka tapauksessa elämä, ainoa mikä ihmisellä on ja se on elettävä.
Iltapäivääll oli kuitenkin sen verran lämmintä ja kuivaa että parvekeella pystyi istumaan ja lukemaan villatakki päällä tuulen riipiessä kirjan sivuja. Yksi kertanomehiläinen kävi seuraa pitämässä
Muuttaei eilen aurinko meille paistanut,, ahomansikan kukka turhaan kurkoitti valoa kohti
Koulutkin loppui ja lapset nukkuvat pitkään ja tuntuvat muutenkin viihtyvän kotona hyvin. Tässä iässä ei mitään pystypainia enää pikaisesti jaksa suoritaa, pitää nyt varmaan jätää seksisihomatkkin tuonemmaksi, mahtaako vaimo tänään edes kaljarahaa antaa, 2.20 euroa tarvitsisi jotta kaksi karhutölkkiä tai yhden puolenlitran keisarin marketista saisi. Televisiostakaan ei tule mitään katsottavaa. Teeman Isä Matteotkin on uusintoja ja mun pää on ihan ihmeelinen kun mieleen muistuu / palautuu edeliskerralla lähetetyt jaksot. Mutta sitten taas ei muista nimiä, vasta parin mutkan jälkeen muistaa kuka se oli joka tuossa äsken juttelli, voi mennä seuraavaan aamuunkin. .
Markku haastoi minut kertomaan sitsämän päivän ajan positiivisia asioita päivästäni, Olen rehellinen mies enkä nyt kyllä ala kelleen valehtelemaan sitä että minulla nyt jotekin hyvin menisi.
Markku Mäkelä julkaisi Teuvo Vehkalahti
Olkoon tämä nyt sitten positiivisuushaasteen
1päivä 1/7. Päivä päättyi tosi positiiviseen sateeseen, nyt meilläkin
sorainen mäki jälleen vihertää. Positiivista on kun tein kolme ikävää
roikkumaan jäänyttä työtä tänään. Istutin loput siikli perunat
pusseihin, pesin tosi likaisen autoni ja leikkasin nurmikon.
Positiivista on kun herneen versot ovat kohta syöntikunnossa ja
auringonkukan versot kasvaa kohisten Seuraavaan positiiviuus haasteeseen
saa valmistautua vastaamaan Teuvo Vehkalahti. Kerrot Teuvo seitsemän
päivän ajan meille positiivisia asioita päivästäsi, vai miten se meni.
Terveiset Kotipuutarhalehden iloisesta bloggaajaillasta:
http://romulyylinpuutarha.blogspot.fi/
Terveiset Kotipuutarhalehden iloisesta bloggaajaillasta:
http://romulyylinpuutarha.blogspot.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti