Koko päivän jatkunut sade sai tekemään harkitsemattoman päätöksen kuvauskaluston valinnassa. En millään malttanut sateeseen viedä mitään käyttökelpoista objektiivia vaan valitsin sadepäivän ratoksi valokuvausvälinekaapista Tamron 1:3.8 80 - 210mm CF TELE MACRO objektivin joka on minulle tullut jonkin keräilykameran mukana, kylkijäisenä. Ajatus oli ettei pääse suurta vahinkoa syntymään jos vaikka sade pääsee objektiivin sisälle linssipintoja tuhrimaan. Vaika useat muiden valmistajien objektiivit sopivat Nikon digijärjestelmäkameroihin Ai soviteen kanssa niin tamron on vähän ongelmanien, D 200 runko ei valota oikein vaan pitäisi aina jonkinverran yli valotaa.
Pitihän tamronia ensin vähän parvekeella testailla. Niin kylmä sää että lemmikitkin vielä puoliltapäivin nuokkuivat.
Avomaankurkut kituvat, yksi keltainen kukka jaksaa kukkia ja noin sentin pituisia kurkkuja kasvaa muutama, ja tamron objektiivi on kovin pehmytpiirtoinen
Pihalla tamron alivaloitti kameran ollessa A säädössä, eli aukon esivalinnassa. Tosin aivan vahingossa tuli oikein tämän kesän mielia-alaa kuvaava kuva. Markää, koleaa ja synkkää.
Tamronin tarkennus on hidas, Tarkennus on tietenkiin äärettömään ja lähimmillään 0.9 metriä ja tarkennusrengastta pitää oikein tosissaan vääntää tarkenetteassa, liike rata on laaja.
Henkeä rauhalliseti vetemällä ja rauhassa tarkentaen varpusista sai tunnistettavat
Jotain mielenkiintoista naposteltavaa varpunen etsii nurmelta
Sateessa kyhjöttävä varis taas alivalottui, tosin pätevämmätkin objektiivit tekevät helposti saman taivaale kuvatessa
Rannalla lemikit olivat avoinna ja niistä piti koetaa saada inspiratiota kuvaus reisulle
Pisaroita eilen ruhikossa riitti
Valotuksen kun haarukoimalla löytää oikeaksi niin terävyyttä puutuu
Taitaa kuvan terävyyteen vaikutaa sekin että tamron 80 -210 mm on pitkä objektiivi, 17 senttimetriä ja hämärällä säällä valotusajat ovat suhteellisen pitkiä, kuvasta tulee laukaistaessa epäterävä. Mutta kun ei muutenkaan enää tule jalustaa mukana kaneetua niin kai pitää tällaiset atamin aikaiset objektiivit unohtaa.
Tämä taitaa olla parasta mitä sateisella säällä tamronilla saa aikaan. Olisi se tietysti pitänyt muistaa kun Markku osti edelliskeväänä Anttilanpostimyynnistä uuden tamronin lintukuvausta varten ja parinviikon päästä palautti sen kun ei häntäkään tamronin kuvan laatu miellyttänyt vaikka se oli uusi tamron objektiivi
Sateella hyönteiset löytää varmemmin sateensuojasta kasvien lehtien alapinnoilta
Joku ötökkä uskaltauti ulkopinnalekkin pysähtymään.
Punasilmäisestä kärpäsestä tuli jo aika hyvä kuva ja pehmeäpiirtoisuus ei tällaisessa otoksessa kiusaa vaan on oikein hyvä tehokeino
Kameran Nikn D 200 omalla kiinteällä salaman avustettu kuva. Kai se vaan on niin että valkuvia pitäsi ottaa silloin kun on valoa
Nyt kun nämä eiliset kuvat ovat täällä blogissa niin taitaa olla paras että poistaa ne heti tietokoneen muistista. Kuvien kannssa en ole ollutkaan niin säästäväinen kuin muiden tavaroiden ja vaateiden kanssa. Kun on kasvanut sodankäyneessä perhessä on nuukuus ja säästäväisyys ollut luonnollinen asia kun niihin aikoihin ei tavaraa ollut kunnolla saatavissa eikä rahatkaan sen paremmin riittänyt kuin nykyaikanakaan. Minä säästän kaikki huonokuntoiset T-paidat ja kalsaritkin, sukista puhumatakaan. Käyväthän ne ainakin saunaillan pukimiksi kun ovat keveiksi, hengittäviksi kuluneet. Viime sunnuntaina kyllä pistin roskiin yhdet kiristämättömät kalsarit kun ne pakaasivat putoamaan ns. puolitankoon ja oli ikävä ulkona kävellä kun oli koko ajan tunne että housut putoaa. Sääli ettei kukaan enää lähipiirissä kudo mattoja, matonkutimina vanhat vaateet eivät meneet hukaan vaan jatkoivat elämää vielä tuleville sukupolville asti. Kyllä kai tämä Tamron 80- 210 mm käsitarkenus objektiivikin jotutaisi pois heitettäväksi kun ei rahallisesti kovin arvokas ole. Ebay huutokaupassa niitä on paljon myynnissä, alle viidentoista (15) euron hintaan niitä siellä myydään, Mutta mihin roska-astiaan sen voi laitaa kun siinä on lasia ja metallia?
Platon sanoi ihmisen olevan kaksijalkainen, höyhenetön eläin.
Pitihän tamronia ensin vähän parvekeella testailla. Niin kylmä sää että lemmikitkin vielä puoliltapäivin nuokkuivat.
Avomaankurkut kituvat, yksi keltainen kukka jaksaa kukkia ja noin sentin pituisia kurkkuja kasvaa muutama, ja tamron objektiivi on kovin pehmytpiirtoinen
Pihalla tamron alivaloitti kameran ollessa A säädössä, eli aukon esivalinnassa. Tosin aivan vahingossa tuli oikein tämän kesän mielia-alaa kuvaava kuva. Markää, koleaa ja synkkää.
Tamronin tarkennus on hidas, Tarkennus on tietenkiin äärettömään ja lähimmillään 0.9 metriä ja tarkennusrengastta pitää oikein tosissaan vääntää tarkenetteassa, liike rata on laaja.
Henkeä rauhalliseti vetemällä ja rauhassa tarkentaen varpusista sai tunnistettavat
Jotain mielenkiintoista naposteltavaa varpunen etsii nurmelta
Sateessa kyhjöttävä varis taas alivalottui, tosin pätevämmätkin objektiivit tekevät helposti saman taivaale kuvatessa
Rannalla lemikit olivat avoinna ja niistä piti koetaa saada inspiratiota kuvaus reisulle
Pisaroita eilen ruhikossa riitti
Valotuksen kun haarukoimalla löytää oikeaksi niin terävyyttä puutuu
Taitaa kuvan terävyyteen vaikutaa sekin että tamron 80 -210 mm on pitkä objektiivi, 17 senttimetriä ja hämärällä säällä valotusajat ovat suhteellisen pitkiä, kuvasta tulee laukaistaessa epäterävä. Mutta kun ei muutenkaan enää tule jalustaa mukana kaneetua niin kai pitää tällaiset atamin aikaiset objektiivit unohtaa.
Tämä taitaa olla parasta mitä sateisella säällä tamronilla saa aikaan. Olisi se tietysti pitänyt muistaa kun Markku osti edelliskeväänä Anttilanpostimyynnistä uuden tamronin lintukuvausta varten ja parinviikon päästä palautti sen kun ei häntäkään tamronin kuvan laatu miellyttänyt vaikka se oli uusi tamron objektiivi
Sateella hyönteiset löytää varmemmin sateensuojasta kasvien lehtien alapinnoilta
Joku ötökkä uskaltauti ulkopinnalekkin pysähtymään.
Punasilmäisestä kärpäsestä tuli jo aika hyvä kuva ja pehmeäpiirtoisuus ei tällaisessa otoksessa kiusaa vaan on oikein hyvä tehokeino
Kameran Nikn D 200 omalla kiinteällä salaman avustettu kuva. Kai se vaan on niin että valkuvia pitäsi ottaa silloin kun on valoa
Nyt kun nämä eiliset kuvat ovat täällä blogissa niin taitaa olla paras että poistaa ne heti tietokoneen muistista. Kuvien kannssa en ole ollutkaan niin säästäväinen kuin muiden tavaroiden ja vaateiden kanssa. Kun on kasvanut sodankäyneessä perhessä on nuukuus ja säästäväisyys ollut luonnollinen asia kun niihin aikoihin ei tavaraa ollut kunnolla saatavissa eikä rahatkaan sen paremmin riittänyt kuin nykyaikanakaan. Minä säästän kaikki huonokuntoiset T-paidat ja kalsaritkin, sukista puhumatakaan. Käyväthän ne ainakin saunaillan pukimiksi kun ovat keveiksi, hengittäviksi kuluneet. Viime sunnuntaina kyllä pistin roskiin yhdet kiristämättömät kalsarit kun ne pakaasivat putoamaan ns. puolitankoon ja oli ikävä ulkona kävellä kun oli koko ajan tunne että housut putoaa. Sääli ettei kukaan enää lähipiirissä kudo mattoja, matonkutimina vanhat vaateet eivät meneet hukaan vaan jatkoivat elämää vielä tuleville sukupolville asti. Kyllä kai tämä Tamron 80- 210 mm käsitarkenus objektiivikin jotutaisi pois heitettäväksi kun ei rahallisesti kovin arvokas ole. Ebay huutokaupassa niitä on paljon myynnissä, alle viidentoista (15) euron hintaan niitä siellä myydään, Mutta mihin roska-astiaan sen voi laitaa kun siinä on lasia ja metallia?
TAMRON CF Tele Macro 80-210mm f/3.8 Camera Lens for NIKON
http://www.ebay.com/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p5197.m570.l1313&_nkw=Tamron+CF+80-210+mm+Tele+Macro+Lens+for+Nikon&_sacat=See-All-Categories
On siellä joku melkein satasenkin hintaan
Platon sanoi ihmisen olevan kaksijalkainen, höyhenetön eläin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti