Täytyy aina muistaa että kun minä puhun tai kirjoitan jostain ensimmäisestä kevään havainnostta, niin se on minun henkilökohtainen havaintoni. Joku muu on jo voinut nähdä samat asiat jo aiemmin keväälä 2014. Isokoivukujan pientareelle oli noussut kevään keltaisia Pikkukäenrieska kukkia.
Otsake meni uusiksi kun alkujaan pihalla kuljeksiessani mitiskelin mistä seuraavan päivän blogi otsakeen tekisin. Luonto oli lankalauantaina hiljainen ja vaihtoehdoksi plokin otsakeeksi nousi: Pääsiäinen vihreyden tuo. Johtuen siitä ettei paljon muuta kuvattavaa oikein osunut silmään kuin rantapuiden lehtien kasvu. Parhaat ovat jo enmmän kuin hiirenkorvia.
Harakka sentän linnuista suostu melkein poseeraamaan.
Myllyjoskelta on kaikki muut sorsalinnut kadoneet paitsi kolme telkää siellä vielä vihtyy. Kaksi urosta ja yksi naaras. Naaras on selvästi jo valintansa tehnyt ja tämä poikamies lentelee pitempiäkin matkoja joen yllä
Noormarkunjoen Myllykosken telkkä pariskunta
Noormarkun taivaala lipui suuria kumpupilviä, mutta aina jostain syntyi rako auringon säteille
On sääli että Myllykoskelta on Sinisorsa pariskunta häädetty. Viime vuonna ne vielä pesi kosken saaressa, nyt täytyy toivoa että tänä vuonna telkkien pesintä onnistuisi ja kesällä nähtäisin niiden pokasia lipumassa veden pinnalla.
Keltainen on suosituin väri kevään kukksaissa. Uimaranalla oli noussut joukko leskenlehtiä, niissä ei pölyttäjiä vielä näkynyt.
Alkuperäisen otsake ajatuksen mukaan piti valokuvata kevään orastavaa vihreyttä
Koivut antavat vielä odottaa silmujen aukeamista, mahlaa ne kuitenkin tiputtelevat, onnistui saamaan tähden kimalluksen mahla pisaraan.
Kaiken näköistä vihreää jo puskee maan pinalle
Kun odottelin pellonpientareella kumpupiven väistymistä auringon edestä saapui näkökentään kevään ensimmäinen pölyttäjä Pikkukäenrieskan kukaan.
Nyt pitää vakavasti harkita että pitääkö siirtyä maanläheisempään, makrovalokuvaukseen. Kun ei lintumaailma oikein elämyksiä anna niin niitä alkaa maan pinnan tasosta löytymään Sigman 120-400 mm superzoom, lintuputki ei ole oikein kätevä makrovalokuvaukseen, taas on tarkentunut taakse. Puolentoista metrin lähin tarkennusetäisyys ei pienille kohteille ole oikein hyvä eikä valovoimakaan oikein riitä kun pilvi osuu kohdalle
Tämä harmaa turkkinen pölyttäjä taitaa olla joku maamehiläinen joka imee mettä ja pölyttää kevään keltaisen Pikkukäenrieskan. Tämä on siitäkin mielenkiintoinen että Pikkukäenrieska (Gagea minima) on wikipedian mukaan toukokuussa kukkiva, suomen pienin lija. Pikkukäenrieska on Suomessa vanha tulokaskasvi.
Pikkukäenrieska Lankalauantaina 19. huhtikuuta 2014
Lankalauantain sää oli vieä viileähkö ja kun vielä kumpupilvetkin peitivät auringon lämmön tehokkaasti, eivät pikkukäenriaskat olleet aivan täydessä kukassa.
Kevät on vaikea aika valokuvauksellisesti kun kaikkea uutta on luonossa päivittäin. Oikeastaan tarvittaisiin kaksi kameraa, toisessa lintupuki ja toisessa makro-objektiivi. Mutta onko se vähän typärää kylillä kulkea kaksi kameraa kaulassa roikkuen.
Ritva Winqvist Hollola Minä näin pölyttäjän eilen Idän sinililjassa, kännykkäkameralla otin kuvan. Ei ollut noin tasokas.
Västäräkitkin ovat jo hyvin kotiutuneet. Vainion sillalla oli kiva seurata kun västäräkit metsästivät lentävää pikkuriistaa ruakasi.
Västäräkin kanssa saattaisi saad syntymään ystävyysuhteenkin kun vaan malttaisi itse niiden seurassa maltillisesti käyttäytä. Katse kontakti jo saatiin.
Todellinen kesän merkki, rättikattoinen Chevrolet Corvette C6
Tänään ulkolämpötila saataa nousta Noormarkussa / porissakin viiteentoista-asteseen mutta vielä ainakin on kovin pilvistä. Saatta ola että taitaa nyt vielä kannattaa kantaa lintuobjektiivia kamerassa jää sitten tulaivasuudellekki vielä jotain odotuksia.
Otsake meni uusiksi kun alkujaan pihalla kuljeksiessani mitiskelin mistä seuraavan päivän blogi otsakeen tekisin. Luonto oli lankalauantaina hiljainen ja vaihtoehdoksi plokin otsakeeksi nousi: Pääsiäinen vihreyden tuo. Johtuen siitä ettei paljon muuta kuvattavaa oikein osunut silmään kuin rantapuiden lehtien kasvu. Parhaat ovat jo enmmän kuin hiirenkorvia.
Harakka sentän linnuista suostu melkein poseeraamaan.
Myllyjoskelta on kaikki muut sorsalinnut kadoneet paitsi kolme telkää siellä vielä vihtyy. Kaksi urosta ja yksi naaras. Naaras on selvästi jo valintansa tehnyt ja tämä poikamies lentelee pitempiäkin matkoja joen yllä
Noormarkunjoen Myllykosken telkkä pariskunta
Noormarkun taivaala lipui suuria kumpupilviä, mutta aina jostain syntyi rako auringon säteille
On sääli että Myllykoskelta on Sinisorsa pariskunta häädetty. Viime vuonna ne vielä pesi kosken saaressa, nyt täytyy toivoa että tänä vuonna telkkien pesintä onnistuisi ja kesällä nähtäisin niiden pokasia lipumassa veden pinnalla.
Keltainen on suosituin väri kevään kukksaissa. Uimaranalla oli noussut joukko leskenlehtiä, niissä ei pölyttäjiä vielä näkynyt.
Alkuperäisen otsake ajatuksen mukaan piti valokuvata kevään orastavaa vihreyttä
Koivut antavat vielä odottaa silmujen aukeamista, mahlaa ne kuitenkin tiputtelevat, onnistui saamaan tähden kimalluksen mahla pisaraan.
Kaiken näköistä vihreää jo puskee maan pinalle
Kun odottelin pellonpientareella kumpupiven väistymistä auringon edestä saapui näkökentään kevään ensimmäinen pölyttäjä Pikkukäenrieskan kukaan.
Nyt pitää vakavasti harkita että pitääkö siirtyä maanläheisempään, makrovalokuvaukseen. Kun ei lintumaailma oikein elämyksiä anna niin niitä alkaa maan pinnan tasosta löytymään Sigman 120-400 mm superzoom, lintuputki ei ole oikein kätevä makrovalokuvaukseen, taas on tarkentunut taakse. Puolentoista metrin lähin tarkennusetäisyys ei pienille kohteille ole oikein hyvä eikä valovoimakaan oikein riitä kun pilvi osuu kohdalle
Tämä harmaa turkkinen pölyttäjä taitaa olla joku maamehiläinen joka imee mettä ja pölyttää kevään keltaisen Pikkukäenrieskan. Tämä on siitäkin mielenkiintoinen että Pikkukäenrieska (Gagea minima) on wikipedian mukaan toukokuussa kukkiva, suomen pienin lija. Pikkukäenrieska on Suomessa vanha tulokaskasvi.
Pikkukäenrieska Lankalauantaina 19. huhtikuuta 2014
Lankalauantain sää oli vieä viileähkö ja kun vielä kumpupilvetkin peitivät auringon lämmön tehokkaasti, eivät pikkukäenriaskat olleet aivan täydessä kukassa.
Kevät on vaikea aika valokuvauksellisesti kun kaikkea uutta on luonossa päivittäin. Oikeastaan tarvittaisiin kaksi kameraa, toisessa lintupuki ja toisessa makro-objektiivi. Mutta onko se vähän typärää kylillä kulkea kaksi kameraa kaulassa roikkuen.
Ritva Winqvist Hollola Minä näin pölyttäjän eilen Idän sinililjassa, kännykkäkameralla otin kuvan. Ei ollut noin tasokas.
Västäräkitkin ovat jo hyvin kotiutuneet. Vainion sillalla oli kiva seurata kun västäräkit metsästivät lentävää pikkuriistaa ruakasi.
Västäräkin kanssa saattaisi saad syntymään ystävyysuhteenkin kun vaan malttaisi itse niiden seurassa maltillisesti käyttäytä. Katse kontakti jo saatiin.
Todellinen kesän merkki, rättikattoinen Chevrolet Corvette C6
| Moottori | V8 |
| Iskutilavuus | n. 6000–7008 cm3 |
| Teho | 400–515 hv |
| Kiihtyvyys | 3,7 s (0-96 km/h) |
Tänään ulkolämpötila saataa nousta Noormarkussa / porissakin viiteentoista-asteseen mutta vielä ainakin on kovin pilvistä. Saatta ola että taitaa nyt vielä kannattaa kantaa lintuobjektiivia kamerassa jää sitten tulaivasuudellekki vielä jotain odotuksia.
Teuvo Vehkalahti ensimmäisen västäräkin näin 9. päivä:http://ttvehkalahti.blogspot.fi/.../bongattu-rantasipi-ja...
ttvehkalahti.blogspot.com
Valokuvaus, ajankohtaisuus, luonto, photo, photografer kaikkia taivaan ja maan v... Näytä lisää
Kevät
kurkkii ovista ja ikkunoista. Tulee vastaan potkulaudalla ja mopolla.
Istuu ja livertää koivunoksilla. Kukkii keltasena tien pientareella. Ja
kaiken lisäksi se pyrkii sisään jopa tämmösen mummelin rintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti