Parasta aikaa eletään murrosaikaa luontovalokuvauksen suhteen. Linnut ovat kiireisimmillään ja puut ovat saaneet lehtensä, jotka piilottavat pikkulinnut tehokkaasti. Pesimärauhakin niille pitäisi antaa. Hyönteisten määrä lisääntyy, joka päivä on uutta makro valokuvattava. Toistaiseksi olen pitänyt lintuobjektiivia kamerassa kun se on kuitenkin monipuolisempi kuin pelkää 70mm makro, sillä ei oikein muuta valokuvata kuin makro kohteita ja muotokuvia. Käytän lintuputkena Sigman DG supertele 120-400mm 1:4.5-5.6 APO HSM objektiivia, mutta näyttää se toimivan makrokuvauksessakin, lähin tarkennusetäisyys sillä on 1.5 metriä.
Nokkosperhonen voikukalla
Nokkosperhonen kevättaskuruoho rypäässä
Nokkosperhonen lentoon lähdössä
Näin ensimmäisen villakärpäsen Havulinnan mäellä ja pidin sitä harvinaisempana hyönteisen, mutta ei se niin harvinainen taida ollakaan kun Noormarkun keskustan liikenneympyrän Narsisseissakin yksi Villakärpänen oli.
Villakärpäsen ensimmäisellä kuvauskerralla minulle jäi sellainen käsitys että villakärpäsellä on pienet siivet. Nyt kun valo osuu paremmin levitettyihin siipiin huomaa että ne ovat naamioväriset ja eri kuvakulmasta katsoen ne näyttävät pienemmiltä kuin mitä ne todellisuudessa ovat.
Retkeily kausikin on alkanut. Polkupyörä retkeilijä pariskunta ajoi Noormarkun läpi.
Pienet kylät eivät näyttänyt kiinnostavaan vaan jonnekin pitemmälle suunnattiin matka. Mahtaako polkupyöräretkeilystä tulla uusi trendi kun suomessakin työttömyys prosentit ovat huippuluvuissa ja ihmisillä aikaa toteuttaa itseään ja pieniä unelmiaan.
Tulihan niitä lintujakin kuvattua
Sinisorsapariskunta
Toisilla oli vielä kosintapuuhat kesken, Kaksi urossinisorsaa ajaa takaa yhtä naarasta
Tiira kalastaa ja Aurinko kimaltaa joen pinnassa
Kalatiira (Sterna hirundo)
Tämän jutun kaikki valokuvat yhden valokuvausreissun saalista. Kyllä Sigma 120-400mm objektiivi on aika monipuolinen valokuvausväline.
Toisaalta kun pitää lähelle päästä niin kyllä sigma 70mm mackro on pistämätön makro-objektiivi
Tulikultapistiäinen (Chrysis ignita)
Suomessa on tavattu 49 kultapistiäislajia, joita ovat muun muassa kenkäokakultiainen (Elampus panzeri), ruusukorukultiainen (Hedychridium roseum), idänjalokultiainen (Hedychrum gerstaeckeri) ja ketopyörökultiainen (Holopyga generosa).[1] Kolme lajia – idänsäihkykultiainen eli silosäihkypistiäinen (Cleptes nitidulus), idänpyörökultiainen (Holopyga inflammata) ja vyökultiainen (Chrysis equestris) – on luokiteltu Suomesta hävinneiksi
Kari Isokivijärvi Soveltuukohan tuo 120-400 mm sigma Nikonin 3100n runkoon? Tosi hyviä kuvia olet saanut, etenkin tiirasta. Väliin tuntuu että 70-300 mm loppuu kesken. Tuohan ei vielä tarvitse jalustaa?
Timo Uronen Kyllä tuo Teuvon linssi toimii tosiaan macronakin. Hienoja kuvia.
Teuvo Vehkalahti Pitää vaan muistaa että suljinaika on riittävän lyhyt, vähintään 1/400s
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti