Poosjärven takaiseen metsään asti piti tämäkin pölytystapahtuma mennä kokemaan. Mustikat kukkivat ja Kangasperhoset kävivät joukolla niistä mettä imemässä. Sää oli mainio, + 21 astetta oli lämmintä, eikä pilveäkään ollut taivaalla.
Kangasperhonen imee mettä mustikasta ja samalla pölyttää sen. Kellään muulla ei ole tällaista kangasperhosen ja mustikankukan valokuvia, kun googlasin niin ei löytynyt...
Toukka on polyfagi eli sen ravintokasveihin kuuluu suuri määrä lajeja, muun muassa juolukka (Vaccinium uliginosum), mustikka (Vaccinium myrtillus), (Calluna vulgaris), vadelma (Rubus idaeus), hiirenvirna (Vicia cracca) ja metsäapila (Trifolium medium).
Kangasperhosen siipien yläpinta on ruskea ja alapinta vihreä. Takasiipien alapinnalla voi olla heikko valkoinen täplärivi. Siipien kärkiväli on 20–30 mm, naaras on koirasta isompi
Kangasperhonen on yleinen koko vanhalla mantereella, levinneisyysalue käsittää Euroopan, Pohjois-Afrikan, Vähän-Aasian ja -joelle saakka. Suomessa sitä tavataan koko maassa, mutta Lapissa esiintyminen on paikoittaisempaa.
Suomessa kangasperhosen elinympäristöä ovat kuivat kankaat, rämeet ja niityt. Mustikka on normaalisti 10–50 cm korkea, Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukkumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä on neljä tai kahdeksan. Kukan väri on vaaleanvihertävä tai punertava
Mustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kanervakasvi (Ericaceae), joka tuottaa syötäviä marjoja. Sadosta näyttäisi tulevan myöhäisestä keväästä huolimatta kohtalainen.
Ai niin, varsinaisesti sieltä metsästä haettiin näitä, Korvasieniä, mutta valokuvaamiseksihan tämäkin metsäretki meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti