Markku soitti ja kysyi että lähdetäisikö käymään Lempiönjärvellä. Tähdellisempääkään tekemistä ei ollut, joten ei muuta kuin matkaan. Matkakaan ei ollut pitkä kun Lempiönjärvi sijaitsee valtatie 23 varrella Söörmarkussa. Ensivaikutelma oli että taitaa koko järvi olla suota kun osmankäämit peittivät näkyvyyden järvelle.
Osmankäämit (Typha) tutummin puhekielessä Papinkulli
Löytyi sieltä avovettäkin ja yksi Laulujoutsen
Sitä sitten piti valokuvata
Minä Ja Nikon
Suden vainu Nikon kameralla, kuvauskohteet löytyy luonnosta
Laulujoutsen Lempiönjärvellä
Pois yksinäinen joutsenkin lopulta lähti
Sää oli pilvipoutainen, vähän pilvet heijastui järven pinnasta
Lempiönjärvi Söörmarkku
Oli Lempiönjärven rantametsikössä myöhäinen perhonenkin. Tämä kiipeili viidenmetrin korkeudella männyn rungossa. Hakee varmaan talvehtimispaikkaa kaarnan kolosta talveksi.
rara pinum exhibuit
Rahalla ei ole neljäänkymmeneenkolmeen vuoteen Katetta
EVM ja EKP saavat yhdessä auki rajattoman piikin
Europäättäjien laskutavalla yksi plus yksi voi olla paljon enemmän kuin kaksi. Jos yhteen lasketaan EVM plus EKP, voi summa olla jopa rajaton. Yhdessä näillä on keinot avata kriisimaille vaikka rajaton rahapiikki – ilman yhdenkään sopimuksen avaamista. Tämän on Suomenkin eduskunta hyväksynyt.
En oikein ymmärrä tällaista rahapolitiikkaa missä voidaan avata joku rajaton rahahana. Eihän sitä rahaa nykyään kylläkään tarvitse fyysisesti näkyä ja tuntua missään. Rahaa voidaan painaa painokoneilla ylen määrin eikä sillä ole mitään todellista vastinetta. Euro on katteeton, mielikuvitus raha. Euro ränsistyy nopeammin kuin sitä pystytään korjaamaan. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan kultakannasta luopuminen, eli rahan liikkeellelasku ilman rahan arvon takeena olevaa arvometallia, vääristää rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja aiheuttaa kansantalouden suhdannevaihteluita.
Kultakannan johtavana periaatteena on rahan yhdenvertaisuus kultaan nähden. Jotta rahasta ei olisi tullut kultaa arvokkaampaa, oli oikeus lyöttää kullasta rahaa. Jotta kullasta ei olisi tullut rahaa arvokkaampaa, oli oikeus sulattaa rahaa kullaksi. Jotta eri maihin ei olisi muodostunut erilaisia kulta–raha-arvosuhteita, oli kullan vienti- ja tuonti maahan vapaata. Jotta kulta-arvoihin kolikkojen tapaan sidottua setelirahaa ei olisi voinut tuottaa enempää kuin mitä oli kultaa, piti seteleillä olla keskuspankeissa kultakate: ne oli voitavat saada lunastaa kultaan.
Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon irrotti dollarin lopullisesti kullasta 15. elokuuta 1971 Yhdysvalloissa valta-asemaan nousseen monetaristisen taloustieteen oppien mukaisesti. Koska dollarilla oli ollut reservivaluuttana maailmanlaajuinen merkitys, tämä merkitsi samalla kultakannasta luopumista koko maailmassa. Kultakannan lopettamiseen vaikutti Yhdysvaltain öljyntuotannon kääntyminen laskuun, minkä seurauksena tuontiöljy olisi siirtänyt vähitellen kaiken Yhdysvaltain kullan öljynviejämaihin. Lopettamalla kultakannan Yhdysvallat antoi öljystä vastineeksi "tyhjästä nyhjäistyä" paperirahaa, ei fyysistä varallisuutta
Suomen Tasavalta 20 Markan kolikko
Suomen markka on ollut sidottuna kultaan 1878–1915 ja 1926–1931. Kultarahoja lyötiin seoksesta, jossa oli 900 promillea kultaa, loput kuparia. Vuodesta 1870 lähtien 20 markan kultaraha painoi 6,45 grammaa, 10 markan raha puolet tästä. Vuonna 1926 voimaan tulleen rahalain mukaan lyötiin 100 ja 200 markan kultarahoja. Tällöin 100 markan rahassa oli 4,21 grammaa, 200 markan rahassa 8,42 grammaa 900 promillen kultaa.
Ilkka Herrala Eipä ole ei, eikä sitä nykyään tarvitse painaa välttämättä edes paperille tai lyödä kolikoiksi, kun raha voi olla pelkkiä bittejä tietokoneella. Rahan arvo perustuu ainoastaan luottamukseen siitä, että sillä on todellisuudessakin jotain vaihtoarvoa. Rahan arvo / luottamus puolestaan mitataan finanssimarkkinoilla joka päivä tai hetki. Kun luottamus katoaa, bitit ja paperit menettävtä arvonsa täydellisesti, mutta kolikoista voi saada metalliksi sulatettuna vielä jotain takaisin. Ehkä on kuitenkin käytännöllisempää hankkia rahoilleen jotain muuta vastinetta jo ennen sitä.
Tämän blogin luetummaksi jutuksi noussut
Kaveri kävi vieraisilla. Museokuoriaisen toukka. F...
Kirjoitettu: 11.2.2012,
807 kertaa luettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti