Teuvon kuvat

Teuvon kuvat

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Ei vesi kukan terälehdellä pysy....Vattna inte blomman kronblad vistelse ....Do not water the flower-petal stay ...花花びら滞在に水をしないでください.........Не поливайте цветок-лепесток пребывания ........Non innaffiare il soggiorno fiore petali ...........Nicht Wasser die Blume Blütenblatt-Aufenthalt ..........Não regar a dona-pétala de flor ...........Ne pas arroser le séjour pétales de fleur .........No riegue la estancia de pétalos de flores ....

Taas ajatus laukkasi nopeammin kuin mitä pystyi  mielikuvitusta toteuttamaan. Eilen koulujen päätäjäisten aikaan Noormarkussa  / porissa satoi ja paistoi vuoronperään.   Kirjaa lukiessani mieleen juolahti että nyt pitää lähteä kuvaamaan kieloja joissa olisi vesiåpisaroita.   Oikein kumisaapaat laitoin jalkaan  kun lähdin vesipisaroita kukkien terälehdiltä valokuvamaan.  Kotona, parvekekukissa oli vesipisaroita ja kaikki näytti hyvältä  ajatuksen toteuttamisen kannalta.


Ensimmäiset vesipisarat löytyivät  leipomon nurkan valkoisita syreneistä



Myllykoskelle päästessä paistoi aurinko pilven raosta vaikka lähtiessä satoi


Ahomansikat olivat märkiä, muttei niissä pisaroita ollut


Lämpötila kohosi jo liki viittätoista astetta ja ötökätkin olivat lähteneet liikkeelle.


Kotiloista ei oikein tiedä kun niitä on luokiteltu  yli 40 000 lajia.   Maakeuhkokotilot sisältävät suurimman osna maalla elävistä kottiloista ja etanoista.



Valkoinen lehdokki , yksi tällainen lähti parvekelaatikoon.  Sapa nähdä menestyykö...


Kielojen kasvupaikalle päästyä luonto oli jo kuivunut eikä kielon kukissa mitään vesipisaroita ollut.


Täytyisi varmaan luopua luomukuvaajan maieesta ja käytää suihkepullo jos haluaa kastepisaroita kukkienterälehdille.  Suihkepullon vettä voisi vaikka värjätä niin saisi vähän erillaisia efektejä..  Muutama luonnon pisara löyti kun oikein kovasi etsi.



Kielot nuokkuvat ja katselevat alaspäin,  pienellä kameralla voisi otaa kuvia maan pinnastta ylöspäin,  järjestelmä kamera on vähän liian iso kieloja altapäin kuvamaan. Ei pysty etsimen läpi tarkentamaan..










Pellon pientareelta suunnittelin sää valokuvan ottoa,  jäi jotenkin vaisuksi..


Lisäsin valoa kameran, Nikon D 200 , apusalamalla etualan kukiin






  • Markku Mäkelä On hieno valo edessä ja taustalla. Taustalla maisemassa hieno pehmeys kun olet tarkentanut edessä oleviin kukkiin, 10+.



  • Pirjo Toivanen Tästä kuvasta jotenkin tulee Englanti mieleen


  • Kartanomehiläiset ovat ahkeria märälläkin säällä





    Kylmä sää ja sade tiputii omenapuun kukat.  Kukinta jäi kovin lyhyeksi, mahtoivatko pölyttäjät ehtiä pölyttämään kaiikki kukat omenasadon saamiseksi?


    Iltapäivällä kävin Markun kanssa porin isossa marketissa.  Irtokarkit maistuvat illalla Markun perheessä


    Marketin parkkipaikan reunalla tepasteli oransiniokkainen Meriharakka.


    Tähän lopuun vielä pari auto kuvaa etteivät jää julkaisematta

    Farmari Moskvitsh Elite





    Suomeen ensimmäinen 408 saapui jo vuonna 1965



    Nestetasapainosta pitää huoehtia, niin kuljetajaien kuin matkustajien ja auton...


    Juha Räsänen Ei ihan joka päivä tuu tollasta Mossea vastaan

    Jukka Heikkinen Eipä tosiaankaan. Olen syntynyt 1968 mutta en kyllä muista nähneeni noita edes 70-luvullakaan. Tavallinen Sedan taas oli meidänkin takapihalla..




  • Juhani Viitasaari Onkohan tunnetusti köyhän Karjalan Reservaatin Kuvernöörin käytössä?



  • Mercedes Benz 300 SEL W 108








    Timo Lustig Helsingissä liikkui aikanaan 300 SEL 6,3, rekisterinumero muistaakseni AA-101 tai jotakin sinnepäin. Liekö vielä hengissä vai onko mennyt paaliin? Väri taisi olla sellainen sammalen vihreä.



  • Riitta Laine Hienoja kuvia tuo Meriharakka on nätti lintu viimkeks näin Keskiviikkona Kirjurissa 



  • »Kesäkuussa kesä tulee, tuulkoon vaikka mistä» sanottiin Pohjois-Savossa. Kesäkuussa ruoho on maassa, lehdet puussa ja niityt kukkaloistossa. Hyönteiset, varsinkin muurahaiset, liikkuvat vilkkaasti ja hyttyset käyvät Etelä-Suomessa kiusallisiksi.
    Toisin kuin voisi luulla, kesäkuun nimi ei tule kesästä (suvesta), vaan kesannosta eli kylvämättömänä lepäävästä peltovainiosta. Entisaikaan puoletkin talon pelloista saattoi olla vuorollaan kesantona. Kesantopellot kynnettiin Länsi-Suomessa ensimmäisen kerran kesäkuussa, mihin viittaa myös kuun toinen nimi, »kyntökuu».
    Kesäkuun alkua pidettiin koleana. Laatokan Karjalassa vanhat tunsivat kuun ensimmäisen viikon »kurjana viikkona». Säiden uskottiin olevan silloin usein koleita ja hallanvaaran lähellä. Toinen kylmänarka ajankohta olivat juhannusviikon »rautayöt». Vaikka hallaa pelättiin, sanottiin kesäkuun koleista keleistä toisaalta, että »vilu se viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekeepi».
    Kesäkuun alussa kylvettiin ohraa ja pellavia. Pellavan kylvölle sanottiin olevan otollisin aika silloin, kun tuomi kukkii eli »vaahtoo». Ohran kylvöstä taas saatettiin kysellä, että »Onko, poika, ohrasi kylvetty, sillä pihlaja jo kukkii». Pihlajat olivat erittäin yleisiä pihapuita ja niiden uskottiin tuovan onnea ja suojelusta talolle ja sen asukkaille.


    1 kommentti:

    1. Hyvä Teuvo, onneksi vesi pysyi kukissa kuvanotto hetkellä!

      VastaaPoista