Ihmisillä on yhtenä perusviettinä amoisista ajoista lähtien ollut keräily. Ihmisen alkutaipaleella se oli pelkän hengissäpysymisen edelletys, ruokaa piti saadaa jotta säilyti elossa.
Valokuvaus tuli eläämäni mukaan oikeastaan vastaa armeijaikana kun tupakaveri myi minulle ensimäsien oman kameran. Toki joitakin kuvia otin jo teiniiässä isän Pentona kameralla.
Kameroiden keräily tuli mukaan tuhatyhdeksänsataa yhdeksäkymmentä luvulla ( 1990 luku ) Silloin niitä sai vielä kohtuu edulisesti. Videon laatikokamerat, kansanomasesti nimetty matolaatikoiksi, yksinkertaiset kamerat oli jäänyt auttamatomasti vanhanaikaiseiksi ja markka-aikana niitä sai viidellä markalla (5 mk )Vanhat vintage kamerat ovat piitäneet hyvin hintansa, euroon siirrytäessä hinta nousi heti kun markan (Mk) hinnan perään tuli euro merkki € numero pysyi samana. Nykyään noista lattikokameroista keräilijälle on pelkää vaivaa kun niitä pitäsi puhtaana pitää kun ovat esillä. Näistä en ole vielä aikointu luopua vaikka muutaman vuoden uudemmista pokkarikameroista olenkin jo luoppunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti