Olen tässä mietiskellyt että tarvitseeko sitä ihmisen nyt joka päivä ulkona käydä? Katselin ikkunasta lumisadetta ja odotin että siitä kehittyisi vähän parempi, siis valokuvauksellisempi. Mutta tuhuksi se jäi, lumisade. Pihalla nyt kuitenkin kävin kun ihmiselle käy helposti niin että kun jätää jonkin asian pois päivärytmistä niin siitä tulee helposti pysyvä olotila. Kehtaa sitten paremmin muusaltakin ruokaa pyytää kun on tehnyt jotain sen eteen.
Se on tietysti vähän suhteellista tuo lumisateen toivominenkin. Kaikille luminin kulkukeli ei ole se helpoin kulku keli. Nyrkin jos olisi kunnolla satanut niin jo viisi senttiä uutta lunta olisi kyllä rulaattorin lykkäämisen tehnty aika raskaaksi. Noormarkussa ajorata kyllä aurataan ahkerasti kun se on valtiontie, mutta kevyenliikenteen väylät on Porin kaupungin, eikä niitä pienen lumisateen vuoksi aurata. Sekin ihmetytää että alueella on 40km/h tunnissa nopeusrajoitus ja autoissa talvirengaspakko ja silti Finbyyntie ja Laviantie hiekoitetaan Noormarkun keskusta-alueella. Eikö muka autoilla pääse etenemään ilman hiekoitusta. Ajonopeudet vain nousee mitä paremmassa kunnossa tie on. Jalankulkijalle ja pyöräilijälle liukas kulkuväylä on vaarallinen kulkea. Edullisimmilaan lonkkaleikkauksen saa 5 942 eurolla, pääle vielä toipumis ajan kustannukset. . Tuolla summalla saisi kevyenliikenteen väyllälle aika monta tonnia tonnia hiekoitussepeliä . Suursäkki, noin 700 litraa 4-8mm hiekoitussepeliä maksaa 82.50 euroa. Eikä Porin kaupunki maksa hiekoitusepelistä noinkaan paljon mitä yksityinen joutuu maksamaan.
Hentoista lumisadetta ei oikein valokuvaan saanut tämäkin on värikuva vaikkei sitä heti huomakaan.
Yhden varpusen sain korkealta tervalepän latvasta valokuvattua, missä lie kaverit kun se puunlatvassa niitä haikeasti laululla kutsui
Persoonallinen onnittelu kortti
On, phärkkele, erikoisuudentavoittelijalla (solen mie) taas hankalaa!
Eilen oli päässä selkeä visio siitä miltä joululahjojen paketointi ja varsinki PAKETTIKORTTI pitäis näyttää. Tänään menin askarteluliikkeeseen ja UNOHIN, FAK, TOUTALI mitä olin suunnitellu. Ostin mitä sattu! Ihan niinkö joku pösilö!
Ja nyt sitte liimaa haistellessa mielikuva tuli takasin. Ja nuista materiaaleista ei vihtu tuu semmosia kortteja ko mie halusin!
JA KETÄÄN MUUTA EN VOI SYYTTÄÄ KO ITTIÄNI! Raivoissani läpsin ittiäni näpeille ja huuan: "PAHA! PAHA! PAHA!" Levitän liimaa keittiönpöytään laajoissa kaarissa ja leikkaan paijan helemaan reijän! Vituttaa! Kikkailuksi menee, shaatana!
En oo suvussa ensimmäinen joka tekee persoonallisia kortteja.
Yrijänän Miina (papan sisko) oli antanu hääparille lahjaksi kapan lakanakangasta, kortin virkaa toimitti tupakkiaskin kansi jonka kääntöpuolella oli lyijykynällä kirjoitettu teksti:
"ONNEA. T. MIINA"
Eilen oli päässä selkeä visio siitä miltä joululahjojen paketointi ja varsinki PAKETTIKORTTI pitäis näyttää. Tänään menin askarteluliikkeeseen ja UNOHIN, FAK, TOUTALI mitä olin suunnitellu. Ostin mitä sattu! Ihan niinkö joku pösilö!
Ja nyt sitte liimaa haistellessa mielikuva tuli takasin. Ja nuista materiaaleista ei vihtu tuu semmosia kortteja ko mie halusin!
JA KETÄÄN MUUTA EN VOI SYYTTÄÄ KO ITTIÄNI! Raivoissani läpsin ittiäni näpeille ja huuan: "PAHA! PAHA! PAHA!" Levitän liimaa keittiönpöytään laajoissa kaarissa ja leikkaan paijan helemaan reijän! Vituttaa! Kikkailuksi menee, shaatana!
En oo suvussa ensimmäinen joka tekee persoonallisia kortteja.
Yrijänän Miina (papan sisko) oli antanu hääparille lahjaksi kapan lakanakangasta, kortin virkaa toimitti tupakkiaskin kansi jonka kääntöpuolella oli lyijykynällä kirjoitettu teksti:
"ONNEA. T. MIINA"
Varis lumisateessa
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti