Teuvon kuvat

Teuvon kuvat

maanantai 4. marraskuuta 2013

Tuli vesiperä , mutta mitä muuta voi odottaakaan….Fire wetlands, but what can you expect all ....Brand våtmarker, men vad kan du förvänta dig allt ....Humedales fuego, pero ¿qué se puede esperar que todos ....Wetlands fogo, mas o que você pode esperar tudo ....Feuer Feuchtgebiete, aber was kann man erwarten, dass alle ....Brand wetlands, maar wat kan je allemaal verwachten ....Mokradła strażackie, ale czego można się spodziewać wszystko ....Zones humides d'incendie, mais que pouvez-vous attendre tous ....Zone umide del fuoco, ma cosa ci si può aspettare tutto ....Своих водно-болотных угодий, но что вы можете ожидать, что все ....火災湿地が、あなたはすべての何を期待することができます....消防湿地,但你能指望什么....Υγροτόπων φωτιά, αλλά τι μπορείτε να περιμένετε όλα ....Brann våtmarker, men hva kan du forvente alt ....Eldur votlendi, en hvað er hægt að búast við öllu ....Fire vådområder, men hvad kan du forvente, at alle ....Tulekahju märgalad, aga mida te ootate kõik ....

 

Kun valoisan päivän pituus on enää 8 tuntia 12 minuuttia. Ja senkin ajan pilvi peittää taivaan. Eikä parannusta tapahdu kuin vasta 47. päivän päästä. joulukuun 21.päivänä jolloin on talvipäivän seisaus.  Silloinkin parannus on lähinnä teoreettista. Pimeitä aikoja eletään jollei pian saada lunta maahan. Taitaa New Yorkissa sataa lunta ennen Poria / Noormarkkua kun siellä on tänäänkin kolme astetta kylmempää kuin täällä:

http://www.accuweather.com/en/world-weather

 

vesiperä kuvia 024

Tänä syksynä Noormarkun keskustassa on lennellyt Närhi (Garrulus glandarius) pariskunta. En ole niitä kuitenkaan vielä onnistunut kunnolla valokuvamaan, vaikka ne kyllä löytää hyvin kun niiden laulu on niin karseata kuunneltavaa.

vesiperä kuvia 005

Närhi pesii monenlaisissa metsissä, Suomessa eritoten havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä.  Noormarkun keskustassa ei yksittäisiä kuusipuita. Lentomarkan päässä kyllä on havupuita enemmänkin mutta todennäköisesti Närhet ovat tulleet ravinnon hakuun.  Ne piilottavat Tammenterhoja talven varalle ja niitä Isotalonpuistossa riittää. Osaavat Närhet lintulaudoillakin käydä.

Närhen valokuvaamiseen täytyisi perehtyä oikein ajan kanssa. Nämä närhet ovat varmaan asuneet kesän metsässä kun ne ovat kovin arkoja ja valvonta on koko ajan päällä.  Vähäinenkin liike saa ne karkaamaan .

vesiperä kuvia 020

Paljon paremmin ei eilisessä hämärässä viherpeippojenkaan valokuvaaminen onnistunut.  Kovin pitkiksi valotusajat tulivat.

vesiperä kuvia 016

Jostain syystä peipposetkin viihtyivät puidenlatvoissa ja vastavaloisia valokuvia tuli, eikä ollut väliä mihin suuntaan valokuvasi.

 

vesiperä kuvia 012

Lahottaja sienet ovat löytäneet metsästä kannon.

vesiperä kuvia 003

 

Eilen seurasi televisiosta The Voice Kids laulukilpailun semifinaali lähetystä. Olin ensin huolissani siitä että nuoret laulaja lahjakkuudet  lauloivat englanninkielellä. Mutta lopuksi ei sillä niin paljon väliä ollut millä kielellä lauloit kun tähtivalmentajat olivat tekopyhiä, eivätkä uskaltaneet tehdä itse ratkaisuja loppukilpailuun pääsevistä. Moni todella hyvä laulaja putosi pois finaalista ettei loukattaisi kenenkään tasa-arvoa.

 

 

Päivän DigiArt Portti

vesiperä kuvia 001

Tuttu sanonta 'vetää vesiperä' on alun perin aivan konkreettista kalastussanastoa. Kun nuotta vedetään sisään, niin kalat, jos niitä on, pakkautuvat sen perään. Jos kaloja ei ole, niin perässä on pelkkää vettä, mikä tuottaa tietysti pettymyksen nuotanvetäjille.

Termi 'vetää vesiperä' on nyt yleisessä käytössä ja tarkoittaa epäonnistumista

 

Onko tämä parin työpaikan arvoista?...

Ekokem suunnittelee laajennusta Poriin

 


http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194850371561/artikkeli/ekokem+suunnittelee+laajennusta+poriin.html

 

Lastemme lapset kiittää tästäkin touhusta. Meidän aikanamme ei vielä paljon ehditä kärsiin seurauksista mutta tuleville sukupolville hirvittävä perintö nämäkin virolaisten myrkyt. Voisi vähä ajatella eteenpäinkin asioita tässä kohtaa.

Ymmärrän kun omia jätteitä käsitellään ja loppusijoitettaan johonkin. Mutta kun niitä aletaan rahtaamaan ulkomailta niin silloin ollaan kyseenalaisilla "vesillä". Koska yritys tekee sitä tuottaakseen voittoa ja nyt on mahdollisuus( vaikka pienikin) että sattuu joku ympäristöonnettomuus.
Ja kuten tunnettua ei toimivilla yrityksillä varat/vakuutukset riitä ja koko homma kaatuu yhteiskunnan/kunnan syliin ja voitot on kääritty sitä ennen parempiin liiveihin.
Näin ollen tulisi yhteiskunnan verottaa moista toimintaa jollakin maksulla, koska yhteiskunnan maalle sitä sontaa ajetaan ja näin ollen osan tuotosta kuuluisi tulla yhteiskunnalle.
Näissä kun lupahakemuksissa ei yleensä ole haettu lupia ulkomaiselle "paskalle", joiden koostumuksista ei taida ottaa selvää edes vanha Erkkikään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti