Vartalon höyhenpeite on suklaanruskea, ja siinä on vaaleita selvärajaisia pilkkuja. Siivet ja pyrstö ovat tummat. Pyrstösulkien kärjet ovat leveälti valkoiset, myös alaperä on valkoinen.
Pituus: 32–35 cm Siipiväli: 52–58 cm Paino: 140–190 g.
Tyypillinen ääni on varismainen mutta hiljaisempi rääkynä (närhi saattaa joskus matkia sitä erehdyttävästi). Laulu on hiljaista, närhimäistä tai harakkamaista kitinää ja narinaa.
Vanhin suomalainen rengastettu pähkinähakki on ollut 16 vuotta 1 kuukautta 19 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 16 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Pähkinähakin pesä on havupuussa, tavallisimmin kuusessa. Se muistuttaa närhen pesää. Muninta alkaa huhtikuussa, ja munia on kahdesta viiteen kappaletta. Molemmat emot hautovat, naaras kuitenkin enemmän. Haudonta-aika on 18–19 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 3–4-viikkoisina. Emot huolehtivat niistä vielä viikkojen, jopa kuukausien ajan.
Lehtikuusessa tämän linnun pesä, tuo tummempi möykky vasemmassa rungon osassa
Pähkinähakkia tavataan Pohjois-Euroopassa, Siperiassa ja Japanissa, sekä etelämpänä vuoristoalueilla. Läntisessä Euroopassa pesii 186 000 – 250 000 paria.
Etelä-Suomessa paikoitellen pesivä läntinen caryocatactes-alalaji eroaa siperialaisesta macrorhynchos-alalajista nokan muodon perusteella: siperialaisen nokka on kapeampi ja pitempi. Siperialainen alalaji pesii harvinaisena Punkaharjulla, pysyvä kanta. Muualla ei pesi ilmeisesti, vaeltajat palaavat muualta Suomesta keväällä Venäjälle. Suomen pesimäkanta koostuu pääasiassa läntisen alalajin linnuista, ja on suuruudeltaan noin 1 800 paria. Valtaosa pareista asustaa Lounais-Suomen tammi- ja pähkinäpensasvyöhykkeellä, erityisesti Lohjan–Karjaan seudulla kanta on vahva.
Hyvän pesimäkauden jälkeen siperialaiset hakit voivat lähteä länteen suuntautuvalle vaellukselle. Silloin niitä tavataan Suomessakin tuhansittain. Vaellus alkaa heinäkuun lopulla ja eniten vaeltajia tavataan elokuun lopulla – syyskuun alkupuolella. Erehtymättömästi ne löytävät sembramännyt, joiden siemenet ovat niiden pääravintoa. Syövät myös esimerkiksi omenia, pähkinöitä ja lintulautojen antimia. Osa vaeltajista jatkaa matkaansa Ruotsiin ja Norjaan, josta ne palaavat talven ja kevään mittaan takaisin itään.
Pähkinähakki on lähes kaikkiruokainen. Syksyllä hasselpähkinät ovat niiden tärkeintä ravintoa, ja ne varastoivat pähkinöitä suuria määriä sammalikkoon talven varalle. Siperialaiset hakit syövät pääasiassa sembramännyn siemeniä, ja niiden nokka on sopeutunut avaamaan käpysuomuja, ollen pitempi ja kapeampi kuin läntisen alalajin pähkinöiden särkemiseen erikoistunut nokka. Syö muitakin havupuiden siemeniä, etenkin kuusen siemeniä. Linnulle kelpaavat myös selkärangattomat, marjat, hedelmät, jätteet, lintulautojen antimet ja silloin tällöin pienet selkärankaiset.
Voi tämä taas olla joku muukin lintu kun en niitä hyvin tunne. Keijo T Kauhajoelta tuntee luonnon, niin anna taas vähän valistusta
Kuvat on otettu Sigma 120-400 zoomilla asennossa 400mm. Niko D 1H ja tällä kertaa kamera oli jalustalla meidän parvekkeella.
Mäki Teijo –> Luoteisväylän päätoimittaja
Luoteisväylä on Ahlaisten ,Noormarkun, Pomarkun ja Siikaisten paikallislehti.
jk. pähkäilin yön yli sitä kuvakisan voittoasiaa. Yleisen
käytännön mukaan lehdet eivät uutisoi toisen lehden
kisatuloksia. Se ei kuitenkaan yhtään himmennä saavuttamaasi
voiton arvoa. Katsastan, että josko jollakin aikataululla saisin tehtyä
kohteesta juttua. Tällä viikolla mulla on kuitenkin sata + 1 rautaa
tulessa….
Maakunnallinen kulttuuriteko, Minun Satakuntani kuvakilpailun voitto ei näytä olevan paikallislehdelle tärkeä juttu. Tai sitten on kyseessä paikalinen sensuuri. Minun Satakuntani kuvakilpailun järjesti yhteistyössä Satakunnan Kansa ja ProAgri Satakunta. Kilpailu huipentui Farmari 2011 maatalous mesuilla Porin Kirjurinluodossa.
Päätoimittaja Teijo Mäki mainitsee että yleisen käytännön mukaan lehdet eivät uutisoi toisen lehden kisatuloksia. Miten sitten juoksukilpailujen tuloksia voidaan ylipäätään julkaista kuin järjestävän paikkakunnan lehdissä?http://www.luoteisvayla.fi/Etusivu
Satakunnan Kansa kirjoitti hyvän jutun toimittajana oli Harri Aalto
Tässä vielä kerran Minun Satakuntani kuvakilpailun voittaja kuva
Kuvan vene on edesmenneen noormarkkulaisen Arvo Lönnbergin valmistama honkio 1940 luvulla valmistettu käsityönä ja veneen malli on Arvo Lönnbergin suunnittelema ja toteuttama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti