Tänä viikonloppuna pitäisi alkaa terminen kevät, mutta vielä Noormarkun joen kattaa jääkansi, eikä telkkä pariskunta ole saapunut tutulle pesimäpaikalleen. Muistellaan tässä nyt vähän viimevuoden kevättä kun telkkäpariskunta oli saapunut Myllykoskelle pesäpönttöä varaamaan.
Telkän luonteenomainen lajipiirre on kolmiomainen pää, josta erottuu selvästi kirkkaankeltainen silmä. Monissa kielissä telkän nimi merkitsee kultasilmää. Telkkä on 38–49 cm pitkä. Naaraan pää on ruskea, yläruumis tummanharmaa, etukaula ja vatsa valkoiset, rinnalla harmaa poikkivyö. Koiraan selkä ja pyrstö ovat mustat ja vatsapuoli on valkoinen. Lokakuun lopulla – marraskuun alussa vanha koiras saa juhlapuvun, joka sillä on kesäkuuhun saakka. Siinä pää ja kaula ovat vihertävänhohtoisen mustat. Naaraan erottaa koiraasta ruskean pään ja tuhkanharmaan yleisvärityksen avulla. Vanha naaras saa marraskuussa juhlapuvun, jossa etuselkä ja hartiat ovat siniharmaat. Pää on suklaanruskea ja kaulassa on selvä valkoinen rengas.
Vanhin suomalainen rengastettu telkkä on ollut 15 vuotta 1 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut venäläinen 16 vuotta 11 kuukautta vanha telkkä.
Telkkä pesii koko Suomessa, lukuun ottamatta puuttomia tunturiseutuja ja ulkosaaristoa. Telkkä on Euroopan ”suomalaisimpia” lintuja, sillä Euroopan telkkäkannasta noin 40 % pesii Suomessa. Suomen parimäärä on 180 000–250 000 ja runsastuu koko ajan. Telkkä on pohjoinen laji, jonka eteläisimmät populaatiot asustavat Pohjois-Saksassa ja Puolassa, sekä parina pienenä erillisesiintymänä Keski-Euroopan järvillä. Euroopan pesimäkanta on 230 000–280 000 paria, joista Britteinsaarilla vain n. 100 paria. Venäjällä pesii 28 000–48 000 paria.
Telkkä (Bucephala clangula) on sorsien heimoon kuuluva sälönokkainen vesilintu ja kokosukeltaja. Telkkä on vilkas ja pirteä lintu, joka on varsinkin muuttoaikoina hyvin valpas ja varovainen. Sen lento on erityisen nopeaa ja se nousee vedestä kevyesti.
Telkkä koiras on naarasta sen verran painavampi että lentoonlähtö vaatii silta sprintterin kykyjä.
Västäräkki saapui Myllykoskelle huhtikuun 4. 2010, nyt on kaksi päivää siihen, ei taida tänä vuonna västäräkkiä samoihin aikoihin näkyä.
Tänään kauppamatkalle lähtiessäni näin kaksi Joutsenta lentävän inhotunjärvelle päin ja kaksi Kottaraista lensi Alhströmin Bruukista Noormarkun yhtenäiskoululle päin.
Kauppareissun jälkeen kävin pikaisesti Myllykoskella kameran kanssa kun siellä oli eilen kaksi sorsaa. Ne olivat niin arkoja etten hyvää kuvaa niistä eilen saanut. En saanut tänäänkään kun ne eivät olleet paikalla, koskikara oli. Talven aikana syntynyt polku lumihankeen oli jo pehmentynyt ja vesikin oli Noormarkunjoessa nousussa. Ei varmaan enää monena päivänä pääse kulkemaan kovin lähelle kosken pääuomaa, pitää nyt käyttää hyväksi viimeiset valokuvaustilaisuudet Myllykoskella.
Sorsat eilen Myllykoskella. Kuva otettu Lamboudin sillalta, valokuvaus etäisyys reilu 100m
Harvinainen valokuva, koskikara ja sorsa samassa kuvassa. Sigma DG 120-400 1:4.5-5.6 APO HSM optical stabilzer asetettuna 400mm asentoon. Syväterävyys alue lyhyt eikä eilisellä ilmalla käsivaralta kuvatessa voinut käyttää pientä aukkoa joten sorsa jäi epäteräväksi.
Tämän päivän Koskikara
Varisten pesänrakennus hyvässä vauhdissa, pesää rakennetaan vaahteraan, naapurin pihassa
Reutersin viikon kuva1 20 | Lu Zhihao, 4, pallon potkija. koripallokenttä Foshan, Guangdongin maakuntaan 28 maaliskuu 2011. Lu Zhihao, joka on 1,1 pitkä ja painaa 62 kiloa painava, dramaattisesti hänen ruokahalunsa kasvoi, kun hän oli 3 kuukautta vanha. Hänen huolissaan vanhemmat ottivat hänet useita sairaaloita, mutta syy hänen lihavuus on edelleen tuntematon, vaikka se saattaa johtua hänen ravinnostaan. Paikallisissa tiedotusvälineissä. REUTERS / Joe Tan
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://www.dn.se
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=ja&u=http://www.jiji.co.jp
Luvian Laitakarin sataman Webkamerat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti