Pikkuvarpuset oli silleen päälekkäin...The little sparrows overlapped ...De små sparvarna överlappade ...Los pequeños gorriones se superpusieron ...Die kleinen Spatzen überlappten sich ...Перекрылись воробьи ...

 Elämä on mennyt aika pieniin   piireihin, liekö siihen syy korona vai oma ikä.  Sitä on tässä vaikeassa  maailman ajassa  vaikea   arvioida kun ei tiedä  mitenkä ikä vaikkuttaa  normaaliajassa eläessä  toimintakykyyn ja kiinostuksen  kohteisiin.    Olisiko tullut Taiteilija Markku Mäkelän kanssa   maalauskohteita  leejemmalta alueeltä tullut etsittyä ?  Tuskin, Markulla alkoi jo ennen koronaa puutarha syndrooma.  Jo muutaman vuoden hän on laittanut puutarhansa uusiksi ja siihen investoinnut.. 

Minulle  tuli myös tarvetta  muutta  totuttua  kerrostaloelämää  toisenlaiseen  asumismuotoon  josssa ei ole monta kerrosta portaita kiivettävänä kun  vaimo   sai ikävän vaivan jonka nimi on kuitenkin  jotenkin hauska,  mansikanpoimijan halvaus, toinen jalka ei toimi kunnolla polveasta alaspäin.  Tämän johdosta jouduimme  ensimäisen kororonkevään  aikana  harkitsemaan muuttoa alemmas, elämää ilman portaita.   Viime vuonna, ensimmäisenä korona kesänä sitten muutimme rivitaloon.

Tänä toisena koronakeväänä' saimme pihaan terassin  jossa päästään  nautimaan olostamme  tänä toisena  koronakesänä. 

Suuri vaikutus uudella terasilla oli seitämänkymmentäluvulla  rakenetun rivitalon  ulkonäköön ja  ja mahdoillisuteen nauttia pihallaolosta.

Jo keskeneräsisenä pääsin uudesta terssista nauuttimaan kevään ensimmäisessä aurinkoisessa säässä.  Auriko lämmitti 4.5.2021   jo niin mukavasti  että saatoin  puolialasti  terasilla  kirjaa lukemaan.  Kiitos entiselle ammatikoulukaverille   Vesa Vuoriolle   Remes kirjoista.  Remekset on montasataa sivua paksuja kirjoja, mutta   hyvin   mielenkiintosia  ja nopeasti luettavia. 

Elämän piiri on omaan rivitalopihan piiriin rajoittunut.   Omaa ikääntymistä siihen voi suurempana syynä pitää , ei ole mitään halukkutta  mihinkään pitemmälle lähteä.  Porissakaan ei ole pian puoleentoista vuoteen tarvinnut käydä kun edeislisyksyn  satasairaalassa, vuositarkastuksessa  käynti jäi väliin  koronapelon vuoksi.

Omassa pihapirissä viihtymiseen  edesautaa sekin kun sain  Markku Lahdelta   linnunpöntön.  Jonka elämää on kiva seurata.

Monien vaiheiden jälkeen  linnunpöntön  asukkaiksi valikoitui  pikkuvarpuspariskunta.    Jo pari viikkoa ne ovat yhdessä linnunpönttöä  sisustanut.  

Monen moista sistustarviketta on pönttöön viety , jostain on löytynyt  jonkun muun linnun sulka, 

Noormarkkun on syntymässä uusia pikkuvarpusia 

Äitienpäivän jälkeisenä päivänä, 10.3,2021   pikkuvarpusparikunta oli silleen päälekkäin , uutta sukupolvea siittämässä.

 

Vähän rivon siittämiskuvan sain pikkuvarpusten sekstaatimisesta , liekö kellään mulla  samantasoista kuvaa lintujen  parittelusta. 

Äitienpäivänä nostetiin suomen lippu ja grillatiin  kesän ensimmäiset pihvit .

Pakastimessa on vielä viiko sitten Merikarvialta,   Kai Ylitalota   saatuja ahvenfileitä.

Paistetut ahvenfileet respti

4 annosta 

600g ahvenfileitä

2-3 rkl voita 

1tl suolaa

mustapippuria

sitruunakuorta raastettuan  oman maun mukaan , ei välttämätön jollei pidä sitruunasta 

Vaivaton kermaviilikastike 

200 g  kermaviiliä

1dl hienonnettua tilliä

1 rkl sitruunankuorta 

1/2  tl suolaa  ja mustapippuri sekä sokeria 

1.Valmista ensin kastike .  Hienonna tilli, ja raasta sitreuunan kuori.  Sekoita kaikki kastikkeen aineet  keskenään   ja laita seos jääkaapiin  tekytymään.

2.  Kuivaa ahvenfileet talouspaperilla.  ripottele fileiden päälle suolaa , kokki ohjelmissa sanottasiin   sormisuolaa. 

3. Paista ahvenfileet  voissa molemmat puolet, muutaman minuutin ajan , sen verran että pinta ruskistuu, ei läpikypsäksi.  Fileiden päälle voi rouhia hieman mustapippuri ja sitruunan kuorta, kuitenkin varoen ettei ahvenen oma makuu liika niiden alle jää. 

4.  Tarjoile ahvenfileiden  ja kermaviiilikastikeen  kera keitetyjä varhasipeunia .  Ennen juhannusta ei  kotiomasia  uusiapeunoita  taida saada, niin kyllä vanhatkin peunat käy kun nekin voissa paistaa .

Nuorimman pojan Maxin työvateet ja varusteekin viikolla saapui.  Asfaltitöiden liikenteenohjajaksi Max pääsi  Jade Infralle 

Ussia lukukavereitakin on ilmaantunut kun saatiin pariksipäivää kesäinen  lämmin sää ,  Vain vähän Jerry Gotonin kirjaimen kokoa isompi  Karnakuoriainen  jota myös kirjanpainajaksi kutsutaan.   Ne viihtyvät kuusissa ja tekevät pienestä koostaan huoilimatta suurtakin vahinkoa niille .

Toinenkin pieni koppakuorianen  vierailli

Veikkaus on että se on okra seppä , tämä on millin isompi kuin  edellinen 

Näillä tätä tätä viikkoa jatketaan.

Hyväää päivänjatkoa lukijoilleni 

Nyky asunnon vuokralasilla kovia vaatimuksia...Today's apartment rental glass has tough requirements ...Dagens hyreshusglas har tuffa krav ...Heute Apartmentvermietung mit strengen Anforderungen ...Сегодня аренда квартир со строгими требованиями ...

 Korona aika on saanut aikaan sen että hakeudutanna  kaupungeistta maaseudulle   tekemään etätöitä ja asumaan lunnon rauhaan.  Tähän   asuntomarkkinaan minäkin  keväällä ajattelin sijoittaa.    Kyselin  facebookista  tekijää  uudelle vuokratavalle asunnolle.  Tähän haasteeseen vastasi Noormakun Kanttori Markku Lahti.  Hänelle on tullut näin korona aikana aikaa pieniin puusepän puhdetöihin.    Markku on tehnyt isompiakin  puusepän töitä    taidokaasti ja kehoitin häntä hakeutumaan  huutokauppakeisari Palsamäen   Markukuksi Markun tilalle,  Jouduin kuitenkin perumaan sanomisiani kun huutokauppakeisrin   Markun pitää olla pikkasen yksinkertaine. 

Siinä ei kauvaa Markulla nokka tuhisut kun   uusi vuokrakoti oli valmis ja jo seuraavana päivänä  sain sen asentaa.

Uden asunnon asennuspäivä  oli 19.4 ,2021

Jo pitkään olin hakenut  entisen asukkaan jättämälle pitkälle, oksatomalle vaahteralle  tarkoitusta  sen säilyttämiselle.  Nyt sille löyti syy säilyttämiseen kun  asensinen sen rungolle linnunpöntön.

Komea aurikoinen sijanti on tälle asunnolle, vaikkei aivan korvessa siajaitsekaan. 

Heti  seuraavana päivänä  20.4  sitä käytiin katsomassa

Sinitiainen kävi oviaukosta kurkkimassa.   Se on ollut maisemassa kokotalven , toki sinitainenkin muutta, se on osittasimuuttja , epäsäännöllisesti meren takana   käy.    Sini tiainen munii huhti-toukokuussa joten  ei se aikasiessa ollut pesäpaikaa  tutkimassa. 

Seuravaa asunnon etsiä oli leppälintu naaras

Se tyytyi tarkastelamaan   pihapiiriä , tämä tapatuin 23.4  .  Se kävi  kyllä mökin katolla  , mutta aika pian se totesi ettei tämä paikka ollut sille tarpeeksi laadukas, liian pieni oviaukko oli sille.   Pohjois Afrikasta kun lentää niin kyllä pitää olla kesäasunto  olla laadukas. 

Tämän jälkeen sää viileni ja luntakin satoi eikä uusia asunnon katsojia näkynyt   ennekuin 30.4 2021   pikku varpunen  kävi kohteeseen tutustumassa. 

Varpunen on paikka lintu , koko talven niitä pihapiirissä ruokaili .

Heti seuraavana päivän 1.5, 2021   oli kumpanikin löytynyt arvioimaan sunnon sopivuutta.

Tarkaan rouva asuntoa ja ympäristöä tutki

Vuokrasopimus allekirjoitetiin   pikimiten  ja saman tien alotettiin   asunnon sisustaminen mieleiseksi 

Pesä   vuorataan heinillä , höyhenillä, karvoilla ja langanpätkillä , nämä kuljetti samaletta , molemat osallistuivat pesän rakentamiseen .  Ne myös hautoo yhdessä , 4- 8 munaa  naaras munii  ja jos  säät ovat suotuisa niin toinenkin  poikue voi saada alkunsa.   Hautominen kestää 11- 14 vuorokautta 

Kovin kiirettä ei tällä pariskunnalla ole ollut kodin sistuksen lopuun saataisella, sää on ollutkin kovin kylmä ja viimaien ,  öisin pakkasta .  Ravintoa ei taida vielä olla tarpeeksi poikasten ruokkimiseen .  Varpuset syö siemeniä ja selkärangatomia  hyönteisiä eikä niitä vielä tarpeeksi esiinny. 

Vaikka tämä pariskunta käy myös huvimatkoilla  niin kyllä voidaan pitää varmana että ne  perustavat perheen ja saavat poikasia tässä uudiasumuksessa. 

Vikunpolun ympäristöstä  muutkin  etsii perheleen paikkaa.  Fasaani pariskunta  aikoo varmaan kuusiaidan siään pesänsä  perustaa , ne eivät paljon viitsi sisustaa,  Usein riittää pieni painannne massa kasvilluseeden kätköissä johon ei vaivuduta pesämateriaaliia  kantamaan. 

Pääsin vähän minäkin matkustamaan,  Kai Ylitalo otti minut mukaan Merikarvia reisulle  maanataina  3.5 .2012   Peipussa , Peipunlahdessa käytiin katiskoja kokemassa.

Ahti soi antejaan, melkoisen määrän ahvenia 

Ahventen seassa oli pari lahnaa ja yksi haukin oli 

Niin kylmää merivesi on ollut ettei ahvenerkaan ole vielä saanut kutua laskettua.  Tässä saalissa oli pelkkiä naaraita jotka kantoivat mätiä.    Perkauksen yhteydessä palastui sekin että osa ahvenista oli veganeja, ruuansulatuskanavassa oli vesikasviruohoja.   Oliko se merkki siitä että kylmä sää ei suosinut avenen normaalia ruokavaliota, muiden kalojen ja rapujen poikasia. 

Kai perkasi ja fileroi kalat kokemuksella 

Lokitkin sai oman osuutensa 

Kotona vaimo paistoi  minulle hauen ja muutaman ahvenen fileen,  ei saa osuuskaupasta näin tuoretta kalaa.  Vielä jäi pakkaseen kolme annosta   tuleville   nälille. 

Vaikka kalastusretki Kain  kanssa oli mukava  ja kiva oli  näin koronankeskellä nähdä muitakin maisemia mitä koti ikkunasta näkyy.  niin parasta kuitenkin oli että nuorimman pojan, Maxin   työpaikka varmistui lopullisesti kun työsopimus allekirjoitetiin .

Samalla Max sai työvarusteet  Liikenteenohjaajan työhön Jade Infrassa .    Ei joudu poika kuitooman  työttömyyskorvausta niin kuin  Jaakko teppo lauloi työttömän laulussa seitsemänkymetäluvun lopussa 

https://www.jadeinfra.fi/palvelut/liikenteenohjaus/

Maanantaina oli vielä niin kylmä että piti pipoa käyttää  kalastusretkellä 

Hyvää päivän jatkoa lukijoilleni