En tiedä mitenkä Markku sai taas minut houkuteltua Pomarkun metsiin suppilovahveroita etsimään. Niin monta kertaa näiltä sieniretkiltä on viime aikoina tyhjän sieniämpärin kanssa kotiin palattu. Markun pitää aina vaan päästä Uudenkyläntienvarren metsiin sieniä etsimään kun niitä on siellä ollut kolmekymmentä vuotta sitten. Eilenkin sinne taas mentiin vaikka olen koettanut varovasti ehdottaa jotain toista ilmansuuntaa sieniretkillemme. Eihän sieltä tälläkään kertaa supiloita löytynyt. Markkukin jo suivaantui ja ohjasti saabin pomarkunkeskustan läpi kairilansuuntaan ikimetsään.
Uudenkyläntienvarren metsämaisema Kanervat hekuivat auringon paisteessa. Sieniä ei siellä ollut
Pomarkun keskustan jälkeen ajetiin metsätietä ainakin kaksikymmentäkilometriä suuntaan missä emme ole ikinä ennen käyneet
Kaunis metsänpohja oli mutta ei täälläkään sieniä ollut, vihreän sammaleen sävyjä sitäkin enemmän
Taiteilija Markku Mäkelä aihetta hahmotelemassaa Pomarkun ikimetsässä
Minulla ei metsä kovin suurta inspiratiota suonut ja vähän meni Markullakin ihmetelyksi se milaisia metsiä vielä löytyy.
Täältä korpimetsästä muutama suppilovahverokin löytyi, ainoa murhe oli että olimme sattuneet samalle sieniapajalle karhun kanssa. Onneksi minulla on pitkäletti ja kukanhajuista reuroranttia, muuten se varmaan olisi hätytänyt minut pois reviritään. Uteliaisuuttaan karhu takapuoltani kurkki. Karhun kiima-aika touko-heinäkuussa joten ei se seksikumppania kaivannut vaan jatkoi matkaansa talviunille. Karhun talvi uni alkaa jo näin lokakuulla ja pomarkun ikimetsässä oli muutama iso muurahaispesä jonka pohjalta löytyy hyvä nukkumapaikka. Jos olisin tiennyt että karhu perseen takana kurkiin niin varmaan olisin karkuun lähtenyt. Muta kun en tiennyt niin ei karhukaan häiriintynyt kun en sen silmissä uhkaavalta näyttänyt.
Suppilovahveroita löyti puoli sangollista ja tänään niistä valmistetaan hillottuja suppilovahveroita etikkaliemessä siten ne kestävät kauemmin.
Tänään 27.10.2015 aamu kahdeksalta oli Noormarkuss + 7.7 astetta lämmintä . Katu valot saisivat kyllä vähän pitempään palaa kun kellonsiirron myötö on aamuisin koululaisten koluunmenonaikaan hämärää ja jo marraskuun alussa pimeää-
Aika työmaa on pienessäkin määrässä suppilovahveroita siivotessa. Kaksi säilykepurkillista näista säilösienia tulee, toivottavasti toinen säästyy jouluun. Muutama outo hämähäkkin oli mukaan tullut mutta en arvannut niitä alkaa valokuvamaan etti vaimo olisi hermostunut
Liemi
1 dl Väkiviinaetikkaa
2 dl vettä
1 dl hillosokeria
laakerinlehtiä
10 kokonaista valkopippuria
pari neilikkaa
1 tl suolaa
sinapinsiemeniä
loraus karpalomehua
Pohjois-Suomessa on jo satanut lumi maahan
Hyvää päivänjatkoa lukijoilleni
Ilpo Lehto Pitäisi olla rahkasammalta ja loiva mäen nyppylä ja kuusimetsää.Mäen alta sitten löytyy suppiloita varmimmin.Jos on tiheää kuusitaimikkoa n.50-100 cm sellaisen joukossa usein suppilot viihtyvät.
Serkun juttu
Uudenkyläntienvarren metsämaisema Kanervat hekuivat auringon paisteessa. Sieniä ei siellä ollut
Pomarkun keskustan jälkeen ajetiin metsätietä ainakin kaksikymmentäkilometriä suuntaan missä emme ole ikinä ennen käyneet
Täällä ei ole metsäkone käynyt, ikiaikanen tukkimetsä, joskus talvella täällä on puita käyty pokasahalla kaatamassa kun on korkeita kantoja. eikä uusi puusto taida istutusmetsää olla.
Kaunis metsänpohja oli mutta ei täälläkään sieniä ollut, vihreän sammaleen sävyjä sitäkin enemmän
Taiteilija Markku Mäkelä aihetta hahmotelemassaa Pomarkun ikimetsässä
Minulla ei metsä kovin suurta inspiratiota suonut ja vähän meni Markullakin ihmetelyksi se milaisia metsiä vielä löytyy.
Täältä korpimetsästä muutama suppilovahverokin löytyi, ainoa murhe oli että olimme sattuneet samalle sieniapajalle karhun kanssa. Onneksi minulla on pitkäletti ja kukanhajuista reuroranttia, muuten se varmaan olisi hätytänyt minut pois reviritään. Uteliaisuuttaan karhu takapuoltani kurkki. Karhun kiima-aika touko-heinäkuussa joten ei se seksikumppania kaivannut vaan jatkoi matkaansa talviunille. Karhun talvi uni alkaa jo näin lokakuulla ja pomarkun ikimetsässä oli muutama iso muurahaispesä jonka pohjalta löytyy hyvä nukkumapaikka. Jos olisin tiennyt että karhu perseen takana kurkiin niin varmaan olisin karkuun lähtenyt. Muta kun en tiennyt niin ei karhukaan häiriintynyt kun en sen silmissä uhkaavalta näyttänyt.
Suppilovahveroita löyti puoli sangollista ja tänään niistä valmistetaan hillottuja suppilovahveroita etikkaliemessä siten ne kestävät kauemmin.
Tänään 27.10.2015 aamu kahdeksalta oli Noormarkuss + 7.7 astetta lämmintä . Katu valot saisivat kyllä vähän pitempään palaa kun kellonsiirron myötö on aamuisin koululaisten koluunmenonaikaan hämärää ja jo marraskuun alussa pimeää-
Aika työmaa on pienessäkin määrässä suppilovahveroita siivotessa. Kaksi säilykepurkillista näista säilösienia tulee, toivottavasti toinen säästyy jouluun. Muutama outo hämähäkkin oli mukaan tullut mutta en arvannut niitä alkaa valokuvamaan etti vaimo olisi hermostunut
Liemi
1 dl Väkiviinaetikkaa
2 dl vettä
1 dl hillosokeria
laakerinlehtiä
10 kokonaista valkopippuria
pari neilikkaa
1 tl suolaa
sinapinsiemeniä
loraus karpalomehua
Pohjois-Suomessa on jo satanut lumi maahan
Hyvää päivänjatkoa lukijoilleni
Markku Mäkelä lisäsi 4 uutta kuvaa.
Lapissa
on kaunista, kun on hieno ruska ja talvella hohtavat hanget,
Pohjanmaalla on kaunista kun on lakeus ja näkee kauas, koko Suomi on
kaunis maa. Mutta, puhutaan mitä puhutaan niin kyllä Pomarkussa on
kauneimmat sienimetsät. Käytiin vanhat paikat tsekkaamassa eikä missään sieniä, vain suuria
saappaiden jälkiä ja suppilon jalkoja maassa. Lähdettiin sitten kartan
ja kompassin kanssa ympäri Pomarkkua, ja löydettiin tämä valtavan hieno
sata vuotta vanha paratiisimetsä, enpäs kerrokkaan enempää, tämä
on siitä Hiljan mökistä pari kilsaa, kun tulee se vanha maitolaituri,
niin siitä parisataa metriä, Hiljan koira jäi tässä joskus sen
maitoauton alle, tästä vasemmalle ja heti ison kiven takaa metsään,
sieltä löytyy.
Markku Mäkelä lisäsi 6 uutta kuvaa.
Sienet
on käsitelty ja pakastimessa odottamassa kokkia. Jotain neljä litraa
tuli perattuna ja kun niistä haudutin nesteet pois niin ei jäänyt enää
puolta litraakaan, kuusi minigrip pussillista pakkaseen. Siinä oli
sienihommelit, nyt pitäisi vielä maalata tämän päivän elanto.
Ilpo Lehto Pitäisi olla rahkasammalta ja loiva mäen nyppylä ja kuusimetsää.Mäen alta sitten löytyy suppiloita varmimmin.Jos on tiheää kuusitaimikkoa n.50-100 cm sellaisen joukossa usein suppilot viihtyvät.
Serkun juttu
Kirjoitin
tarinaa huvilan puistosta, jossa me käymme usein. Nyt on kysessä
fiktion ja faktan sekoitus. Mieluusti kuulisin kommenttejanne,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti