Launataina poikkesin Markun kanssa Merikarvialla meri-ilmaa haistelemassa. Tunnetusti Merikarvialla on sata aurinkoiempaa päivää kuin muualla. Tuntuu myös siltä että Merikarvialisia on hemmoteltu yhteityökykyisillä poliitisilla päätäjillä joilla on ainakin sillointällöin yteinen tahtotila. Merikarviantien vareteen rakenetaan monen kilometrin kevyenliikenteenväylää.
Nyt pitäisi Porilaisten poliitikkojen lähteä heti lomien jälkeen syksyllä maakuntamatkalle Merikarvialle kyselemään miten kevyenliikenteenväylille saa rahoitusta. Pori ei saa millän aloitettua Söörmarkku - Noormarkku välille kevyenliikenteenväylää jolla ainakin lauantaillisen kokemuksen mukaan on enemmän kevyttäliikenettä kuin Merikarviantiellä.
Ilmari Haanpää Sial o kaupunkitalol mappi, jos o kaikki Pori mahrottomat pyärätiärojektit. Tua Räpsöö suunta o aika mukava, ko saare asukkail o tehty semmone aika-ajopätkä siihe Tahkoluaro tiähaaraa asti. Siin ne o ny opetellu pyärätiäkäyttäytymist jo ainaki kymmene vuat, eikä silti kaupunki luat niitte taitoihi nii paljo, et jatkas sitä Kaanaasee asti, jollo räpsööläiset pääsis kokkeilemaa oikee kaupunkiajjooki, jos uskaltasivat ajjaa toril saakka...
Jorma Koskela Merikarvialla on järkeviä päätösten teossa, olevat henkilöt, mutta onhan siellä 100 aurinkoisempaa päivää. terv. mökkeilijä Kasalasta.
Muuten ei Merikarvialta oikein ole mitään sen kummempaa kerrotavaa, kun Markku pääsi lähtemään meriarvian matkaslle vähän myöhään, Meripäivät Krookan satamassa olivat ehtineet päättyä ennen kun sinne ehdimme .
Alueen yllä pörräsi kopteri kamera
Kopteria kuljetti satakunta-liiton matkailuvideokuvaaja, työryhmä oli myös saapunut liian myöhään Meripäiville. joten en Markun kanssa olut ainoa epäonnekas. Kopterissa on 4 gigan kamera hinta kertyy 1700 euroa
Merikarvialla on silmää myös kauneudelle kun Mrikarvian Rantatien piantareet on annettu kasvaa kukkaloistoon.
Ravintola rantahuonne
Mattopyykillä
Krookanlahdella oli laivaliikenettä meren kimeltäsessä auringonpaisteestta
Merikarvian Krooka on jo niin moneenkertaan valouvattu ettei sieltä enää tahdo uusia kuvakulmia löytää
Matkailijat on purettu rantaravintolaan
Saarestta ostoksille
Krookan pienvene satama
Merelle saareen viikonlopunviettoon
Pääkallolippu
Pääkallolippuvene kuva: Ilpo Lehto
Merikarvialla toriprlamentti kokoontuu ilman päihdyttäviä virvokkeita
Merikarvian kirkko. Merikarvian kirkko on yksi Suomen suurimmista kirkoista ja Pohjoismaiden suurin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkosta löytyy istumapaikkoja 2400–2500:lle hengelle. Kirkon suunnitteli arkkitehti Johan Nordstrand ja rakennusmestarina toimi turkulainen Robert Wettervik. Kirkko valmistui vuonna 1899 ja se vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina kyseisenä vuonna.
Merikarvian kunnan kirjasto
Museo http://aikamatkasatakunnassa.fi/kohteet/merikarvian-kotiseutumuseo/
Meikarviallakin juhannusruusut kukkivat vasta
Merikarvialaistta villienlupinien kukka loistoa. Markku kuvasi vanhoja ikkunoita akvarelli aiheeksi
Muitakin maakuntaretkeilijöitä oli liikekannalla
Tätä menoa kesäpojalta loppuu kesätyöt kun ei enää ole mitään rikottavaa, ehkä sentään muuta siivottavaa riitää koulujen alkuun
Tänään ei sentään Noormarkussa / porissa sada vettä, joten nautitaan tästä päivättä.
Oranssikeltano
Sähköjokinen vihreä pappa tunturi ja viirillinen peräkärry
John Deere 7430 2006 perässä Krone ZX 550 GL 2007-2011 -merkin luokassa Noukinvaunut + silppuavat noukinvaunut.
Sampo 35 leikkunpuimuri, Sampo 35:ttä myytiin saksankielisissä maissa nimellä International 211. vamistus vuosi 1971-73 Made in Pori Finland Tässä saattaa olla minun laonnostokelan kokoamat lavat kun olin kesätöissä Rosenlewin puimuritehtaalla 1973
Ford Taunus P 5 mallia valmistettiin vuodesta 1964 vuoteen 1967 valmistusmaa saksa
Lankoski kahvila lankosken mylly, pihassa valeansininen kupla. Mylly rakennettu vuonna 1835
http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytamyllyntarina
Nuffield 4 DM + Riuku-vammas Yleensä vastapainot poistettiin kun ottivat puihin kiinni. Tässä lisätty. Vuonna 1957 moottorin (OEA/2) tehoja nostettiin 56hv/2000 rpm ja väännöt kohosivat mukana hiukan.
Lisävarusteeksi tuli ohjaustehostin ja kaksoiskytkin.Tasauspyörästön lukko tuli vakiovarusteeksi suomessa 1959. Polttoainetaloudessa Nuffield sai kiitosta: Suurimmassa kuormituksessa Nuffield kulutti 193 grammaa hevosvoimatuntia kohden, kun 12 parhaan vakolassa testatun traktorin keskiarvo oli 211 g/hvh. Valmistettu vuosina: 1954-1961 http://www.nuhvi.net/index.php/fi/nuffield-traktorit/nuffield-4dm
Riuku-Vammas oli tehtaan ensimmäinen malli, ja se sai nimensä ohjaamon ylle sijoitetusta, pitkän varren päässä olleesta vastapainosta. Ensimmäiset sarjavalmisteiset koneet valmistuivat 1955 Santahaminassa, ja silloin se tunnettiin nimellä Hydro ja oli samalla aivan ensimmäisiä hydraulisia kaivureita euroopassa. Kuten kaikissa kaivureissa tuohon aikaan, oli Riuku-Vammaksessakin peruskoneena traktori, useimmiten se oli Fordson Major, sittemmin Power Major tai Super Major, ainoa vaihtoehto oli lähinnä Nuffield "4", 4/60 tai 10/60, mutta Fordsonia pidettiin järeämmän rakenteensa vuoksi sopivampana. Pääasiassa "Riukua" käytettiin metsäojien kaivamiseen.Kaiken kaikkiaan "Riukua" valmistettiin yli 1000 kappaletta. Koska Riuku-Vammaksessa oli varsin alhainen työpaine, oli mainoshokemana "Matalapaineinen, hyvämaineinen", lohkolämmitin, ohjaustehostin,
https://www.youtube.com/watch?v=yEAhgzHM3YU&feature=youtu.be
http://yle.fi/uutiset/kela_vaati_tyottomalta_863_euroa_tukia_takaisin__ei_taman_nain_pitanyt_menna/8121890
Saapa nähdä miten käy vuonna 2017 kun perustoimeentulo siirtyy sos.toimelta kelan hoidetavaksi, suomen satavuotisjuhlavuosi voi tuoda kaikenlaisia yllätyksiä...
Nyt pitäisi Porilaisten poliitikkojen lähteä heti lomien jälkeen syksyllä maakuntamatkalle Merikarvialle kyselemään miten kevyenliikenteenväylille saa rahoitusta. Pori ei saa millän aloitettua Söörmarkku - Noormarkku välille kevyenliikenteenväylää jolla ainakin lauantaillisen kokemuksen mukaan on enemmän kevyttäliikenettä kuin Merikarviantiellä.
Ilmari Haanpää Sial o kaupunkitalol mappi, jos o kaikki Pori mahrottomat pyärätiärojektit. Tua Räpsöö suunta o aika mukava, ko saare asukkail o tehty semmone aika-ajopätkä siihe Tahkoluaro tiähaaraa asti. Siin ne o ny opetellu pyärätiäkäyttäytymist jo ainaki kymmene vuat, eikä silti kaupunki luat niitte taitoihi nii paljo, et jatkas sitä Kaanaasee asti, jollo räpsööläiset pääsis kokkeilemaa oikee kaupunkiajjooki, jos uskaltasivat ajjaa toril saakka...
Jorma Koskela Merikarvialla on järkeviä päätösten teossa, olevat henkilöt, mutta onhan siellä 100 aurinkoisempaa päivää. terv. mökkeilijä Kasalasta.
Muuten ei Merikarvialta oikein ole mitään sen kummempaa kerrotavaa, kun Markku pääsi lähtemään meriarvian matkaslle vähän myöhään, Meripäivät Krookan satamassa olivat ehtineet päättyä ennen kun sinne ehdimme .
Alueen yllä pörräsi kopteri kamera
Kopteria kuljetti satakunta-liiton matkailuvideokuvaaja, työryhmä oli myös saapunut liian myöhään Meripäiville. joten en Markun kanssa olut ainoa epäonnekas. Kopterissa on 4 gigan kamera hinta kertyy 1700 euroa
Merikarvialla on silmää myös kauneudelle kun Mrikarvian Rantatien piantareet on annettu kasvaa kukkaloistoon.
Ravintola rantahuonne
Mattopyykillä
Krookanlahdella oli laivaliikenettä meren kimeltäsessä auringonpaisteestta
Turistivene
Merikarvian Krooka on jo niin moneenkertaan valouvattu ettei sieltä enää tahdo uusia kuvakulmia löytää
Matkailijat on purettu rantaravintolaan
Merikarvian toriparlametti, täällä ei neuvotella niin kosteissa tunnelmissa kuin noormarkuntorilla
Saarestta ostoksille
Krookan pienvene satama
Merelle saareen viikonlopunviettoon
Pääkallolippu
Pääkallolippuvene kuva: Ilpo Lehto
Merikarvialla toriprlamentti kokoontuu ilman päihdyttäviä virvokkeita
Merikarvian kirkko. Merikarvian kirkko on yksi Suomen suurimmista kirkoista ja Pohjoismaiden suurin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkosta löytyy istumapaikkoja 2400–2500:lle hengelle. Kirkon suunnitteli arkkitehti Johan Nordstrand ja rakennusmestarina toimi turkulainen Robert Wettervik. Kirkko valmistui vuonna 1899 ja se vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina kyseisenä vuonna.
Merikarvian kunnan kirjasto
Museo http://aikamatkasatakunnassa.fi/kohteet/merikarvian-kotiseutumuseo/
Meikarviallakin juhannusruusut kukkivat vasta
Merikarvialaistta villienlupinien kukka loistoa. Markku kuvasi vanhoja ikkunoita akvarelli aiheeksi
Muitakin maakuntaretkeilijöitä oli liikekannalla
Lauantai ehtoona nuoriso istuskeli koulun kattolla raahamalaan penkillä. Illan / yön päätteeksi pekki oli viskattu palloiluhäkiin
Tätä menoa kesäpojalta loppuu kesätyöt kun ei enää ole mitään rikottavaa, ehkä sentään muuta siivottavaa riitää koulujen alkuun
Tänään ei sentään Noormarkussa / porissa sada vettä, joten nautitaan tästä päivättä.
Minkähän takia ei näytetä alkuperäisiä vaalenpunaisa pantterita kun tämäkin on parodia aidosta. Vaaleanpunainen pantteri
Nelonen // klo 21.00 / maanantai 06.07.2015
(The Pink Panther/USA-Tsekki 2006). Mestarikoomikko Steve Martin on hulvattoman vauhtikomedian pääosassa komisario Clouseau, joka ryhtyy selvittämään surmatulta jalkapallovalmentajalta ryöstetyn, korvaamattoman arvokkaan Vaaleanpunainen pantteri -timantin tapausta. Johtolankoja ei ole, mutta yhdessä avustajansa Gilbert Pontonin (Jean Reno) kanssa neuvokas komisario säntäilee aarteen perässä Pariisin bulevardeilta New Yorkin pilvenpiirtäjäviidakkoon saakka. Tarinaan liittyy kiinteästi myös pop-diiva Xania (Beyonce Knowles). Elokuvan innoittajina ovat toimineet Peter Sellersin pääosittamat Vaaleanpunainen pantteri -klassikkokomediat. Pääosissa: Steve Martin, Kevin Kline, Beyonce Knowles, Jean Reno, Emily Mortimer, Henry Czerny. Ohjaus: Shawn Levy. (88')
Oranssikeltano
Sähköjokinen vihreä pappa tunturi ja viirillinen peräkärry
John Deere 7430 2006 perässä Krone ZX 550 GL 2007-2011 -merkin luokassa Noukinvaunut + silppuavat noukinvaunut.
Sampo 35 leikkunpuimuri, Sampo 35:ttä myytiin saksankielisissä maissa nimellä International 211. vamistus vuosi 1971-73 Made in Pori Finland Tässä saattaa olla minun laonnostokelan kokoamat lavat kun olin kesätöissä Rosenlewin puimuritehtaalla 1973
Ford Taunus P 5 mallia valmistettiin vuodesta 1964 vuoteen 1967 valmistusmaa saksa
Lankoski kahvila lankosken mylly, pihassa valeansininen kupla. Mylly rakennettu vuonna 1835
http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytamyllyntarina
Nuffield 4 DM + Riuku-vammas Yleensä vastapainot poistettiin kun ottivat puihin kiinni. Tässä lisätty. Vuonna 1957 moottorin (OEA/2) tehoja nostettiin 56hv/2000 rpm ja väännöt kohosivat mukana hiukan.
Lisävarusteeksi tuli ohjaustehostin ja kaksoiskytkin.Tasauspyörästön lukko tuli vakiovarusteeksi suomessa 1959. Polttoainetaloudessa Nuffield sai kiitosta: Suurimmassa kuormituksessa Nuffield kulutti 193 grammaa hevosvoimatuntia kohden, kun 12 parhaan vakolassa testatun traktorin keskiarvo oli 211 g/hvh. Valmistettu vuosina: 1954-1961 http://www.nuhvi.net/index.php/fi/nuffield-traktorit/nuffield-4dm
Riuku-Vammas oli tehtaan ensimmäinen malli, ja se sai nimensä ohjaamon ylle sijoitetusta, pitkän varren päässä olleesta vastapainosta. Ensimmäiset sarjavalmisteiset koneet valmistuivat 1955 Santahaminassa, ja silloin se tunnettiin nimellä Hydro ja oli samalla aivan ensimmäisiä hydraulisia kaivureita euroopassa. Kuten kaikissa kaivureissa tuohon aikaan, oli Riuku-Vammaksessakin peruskoneena traktori, useimmiten se oli Fordson Major, sittemmin Power Major tai Super Major, ainoa vaihtoehto oli lähinnä Nuffield "4", 4/60 tai 10/60, mutta Fordsonia pidettiin järeämmän rakenteensa vuoksi sopivampana. Pääasiassa "Riukua" käytettiin metsäojien kaivamiseen.Kaiken kaikkiaan "Riukua" valmistettiin yli 1000 kappaletta. Koska Riuku-Vammaksessa oli varsin alhainen työpaine, oli mainoshokemana "Matalapaineinen, hyvämaineinen", lohkolämmitin, ohjaustehostin,
Hanne Vehkalahti jakoi linkin.
Kela vaati työttömältä 863 euroa tukia takaisin – "Ei tämän näin pitänyt mennä"
Heikki Nurminen joutui Kelan uuteen byrokratialoukkuun, jonka takia hänelle tuli 863 euron lasku. Kela myöntää, että lakia pitäisi muuttaa. Nurmisen maksusta otettiin puolet pois, mutta hän on yhä vaikeuksissa. Samaan loukkuun on jäänyt muitakin.
Saapa nähdä miten käy vuonna 2017 kun perustoimeentulo siirtyy sos.toimelta kelan hoidetavaksi, suomen satavuotisjuhlavuosi voi tuoda kaikenlaisia yllätyksiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti