Kaikkea sitä metsästä löytääkin, kun vähän oudoimmilla seuduilla liikkuu. Pienen suolammen rannalta löytyi vanhojen hevoskärryjen jäänteet.
Rattaat, kärryt, vankkurit
Rattaat on tunnettu itämerensuomalaisten keskuudessa 1000 vuotta eaa. Kyseessä oli kahdella umpipyörällä varustetut kärryt, joita oli käytössä vielä 1920-luvulla Laatokan Karjalassa. 1500-luvulla Etelä-Pohjanmaalla, kansa kutsui inhoamiaan paikallisia ratsusotilaita "sontaryyttäreiksi". Nämä kun olivat lähteneet sotaan suoraan sontarattaiden edestä.
Työkäytössä 1930-luvulle asti rattaista tärkeimmät olivat rekirattaat, kuormarattaat, lantarattaat, rehurattaat ja kaksiakseliset vankkurit. Matkustamiseen, asioimiseen ja kirkossa käyntiin ajoneuvot oli kiesit eli kirkkokärryt, ajelurattaat, trillat
Vaunut sekä jahtikärryt ja -vaunut. Ajelurattaat tulivat 1700-luvulla ensin säätyläisten käyttöön ja 1800-luvulla ne alkoivat yleistyä myös talonpojilla. Rattaat olivat puupyöräisiä ja usein jousettomia.
Rautajousitetun kirkkokärryn romut, pyörien rautavanteet säilyneet käyttökelpoisina.
Kirkkokärryissä puujousitus teki ajamisesta miellyttävämmän ja myöhemmin teräsjousituksen yleistyessä, alkoi myös hevosajokalujen varsinainen sarjatuotanto.
1780 - luvulla Ilmajoen Könnillä hevoskärryjen, rekien ja vaunujen valmistus alkoi ja tuotantoa kesti siellä vuoteen 1865 asti. Tuotantoon kuuluivat kellojen lisäksi monenlaiset muut sepäntyöt sekä erilaisten ajokalujen ym. valmistus. Tehdaslaitos oli laaja monine osastoineen, oppipoikia ja työntekijöitä oli runsaasti sekä ”alihankkijoita” Alajärvelle asti. "Rekiä Kurikassa ja Ilmajoella on valmistettu iän kaiket mutta kiesejä Ilmajoella alkoi valmistaa 1750-luvun jälkeen kuuluisat Könnin mestarit". Kurikan Kampinkylässä kärryjä alkoi valmistaa Juho Siltala. Juhon isä Kisko-Sameli oli jo aikaisemmin tehnyt kirkkorekiä myytäväksi. Taitonsa Juho oli perinyt isältään ja katsellessaan Könnin Mestarien töitä.
Jahtikärryt ja Maitolava
”Tanan tuhka-aivo! sanoi Könnin mestari kun Toralan sälli keksi miten vanne laitetaan pyörän päälle”. Seppä Juho Mahlamäki
http://www.matesla.fi/ajokalut/historia003.htm
Hevosajoneuvojen valmistus, kotiteollisuuden ja teollisuuden kehitys:
Kärkelän Ruukki
Vaunumuseo
Järki voitti. Guggenheim kaatui Helsingin kaupunginhallituksessa äänin 8–7
Hanke maksoi Helsingille kuitenkin 1,2 miljoonaa euroa
Reason won the Guggenheim will not be built in Helsinki City of Helsinki fell to 8-7 by the Board of Directors
Jos Guggenheim taidekokoelmia haluaa nähdä, niin kannattaa matkustaa Venetsiaan, siellä on Guggenheim-museo rakennuksessa jossa on ollut Peggy Guggenheimin koti, Palzzo Venier dei Leoni. Sitä on alettu rakentaa jo 1700 luvulla kanaalin varrelle. Monien vaiheiden jälkeen palatsin on ostanut 1949 Peggy Guggenheim, Guggenheimin suvun kaivostoiminnalla rikastuneen Solomon Guggenheimin veljentytär. Suomalaisten siirtolaisten työllä niistä kaivoksista on metalli louhittu, joten se panostus Guggenheim-museoon pitää riittää eikä enää nykyisten veronmaksajien pidä Guggenheim-museoon rahaa syytää.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/vihreat-esittavat-guggenheim-hankkeen-hylkaamista/
Mahdetaanko tässäkin aiheessa mennä ihan metsään.
Luulin omaavani jo melko kattavan sanavaraston, mutta aina vaan tuntuu oppivan uutta. Jos nainen käyttää vaatetuksessaan liian tiukkaa alaosaa, housuja jotka paljastavat vaon ja häpykummun muodot, sanotaan sitä kamelinvarpaaksi. Vako, joka tiukkoja housuja käyttävälle naiselle muodostuu haaroihin, kun housut painautuvat häpyhuulten väliin. Tämä muhkura muistuttaa kamelin sorkkaa.
Mariah Carey kamelinvarvas juttu iltalehdessä
http://www.iltalehti.fi/oho/2012050215519432_oh.shtml
Jos lisää tahdot nähdä kamelinvarpaita ja yllättyä niin klikkaa alla olevaa linkkiä
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=22364
YLE tiedeprisma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti