Edellisessä päivän tintissä kerroin haaveestani saada sinitiaisen kuvan, keltaisten koivun lehtien somistamana. Eilen oli liki ettei haave olisi toteutunut täydellisesti, mutta ei aivan. Ne lehdet jäi puuttumaan. Tällä kertaa sinitiainen suostui kuitenkin poseeraamaan hetken aikaa mallina. Koivu urvut olivat sinitiaisen mielenkiinnon kohteena. Aika monta siementä sinitiainen saa syödä, ennen kuin vatsa on täynnä.
Nyt mallina olo riittää, lähden pois
Tänä aamuna sain valokuvattua Fasaani isän ja pojan aidalla, makuuhuoneen ikkunasta. Ilma oli harmaa ja synkkä mutta en ole ennen nähnyt fasaanin poikaa näin “puolipukuisena”. Joten jonkinlainen kuva piti saada. Isä fasaani on sen verran tumma sävyinen ettei näissä olosuhteissa tämän parempaa kuvaa saanut. Ehkä törmään niihin vielä uudelleen ja saan paremman valokuvan niistä.
Kiire
Telkkä pariskunta viihtyi keväällä Myllykoskella ja ne antoivat monta kertaa kuvaajalle onnen hetkiä. Tässä kuvassa veteen heijastuu Kaapelin vanha päärakennus ja telkkä sukeltaa, melkein osui ikkunan kohdalta sisään.
Tänään on taas vaihteeksi Aurinkoinen päivä täällä Noormarkussa, lämpötilakin on tätä kirjoittaessa +7.7 astetta. Noormarkun torinkulmilla on vielä koivuissa keltaisia lehtiä ja olen haaveillut saavani niiden lomassa olevan sinitiaisen kuvan. Sinitiaisia ei kuitenkaan ole näissä koivuissa näkynyt. Niin tyytykäämme Talitintin kuvaan.
Tällä kirjosieppo parilla oli pesä omenapuussa. Poikaset odottivat kiihkeästi vanhempien tuomaa monipuolista ruokaa. Pesä sijaitsi omenapuun katkaistun oksan kohdalle syntyneessä kolossa. Puussa oli toinenkin oksantynkä johon naaras kirjosieppo usein pysähtyi näyttelemään, että tässä se koti on. Näin se suojeli poikasiaan, jotka osasivat odottaa pesässään hiljaa emon saapumista. Poikaset kasvoivat nopeasti ja molempien vanhempien panosta tarvittiin ruoan haussa.
Minulla oli onni seurata toissa kesänä sinitiaisten perheonnea kolmen päivän ajan. Niiden pesä oli aika alhaalla, noin kolmen metrin korkeudella. Kyllä siinäkin silti niska kipeytyi kun kameran etsimen läpi tunninkin yhtäjaksoisesti sinitiaisten onnea seurasi. Kuvaus sessioni aiheutti kuitenkin sen verran mielenkiintoa ohikulkijoissa että aina välillä sai kameran laskea alas kun piti selitellä, mitä puuhailin. Tätäkään pesä puuta ei enää ole kun se lahovikaisena kaadettiin maisemaa rumentamasta.
Uros tuo pesän suulla odottavalle naaraalle evästä
Ruoanhaku matkalle
Ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kuvatakseen Auringonlasku kuvia. Porin Kallossa Auringon kuvaaminen onnistuu Helmikuussa hyvin senkin takia että silloin Aurinko laskee hyvin aikaisin, eikä kuvausreissulla tarvitse koko yötä viettää.
Helmikuu 18 2010 Klo 17.00
Kallossa käy ihmisiä ympäri vuoden ihastelemassa luonnonilmiöitä. Talvella viima mereltä käy kovana, vaikkei tuulisikaan kovin kovaa, joten lämmin pukeutuminen on tärkeää. Tämän kuvan ottohetkellä lämpömittari näytti yli viidentoista-asteen pakkasta.
Nämä kuvat on otettu 08.08.2010, eli lyhyellä matematiikalla ajatellen jo puolenvuoden päästä pääsee taas valokuvaamaan hyönteisiä, ja niiden ahkeraa puuhailua.
Voikukissa käynti on suttaista touhua
Koikkalainen teki jutun seuralehteen tämän kuvan pohjalta joka on otettu Poosjärven rannalta sumuisena aamuna
Tänä aamuna oli ensimmäinen kunnon pakkasaamu. Pakkasta oli - 5 astetta. Autoilijoidenkin piinaviikot alkoivat. Ilman sisätilan lämmitintä aamulla pitää varata lähtöön lisää aikaa, että saa poistettua jään laseista.
Katso myös www.markuntaidetta.blogspot.com
Noormarkkulainen Porin kaupunginvaltuutettu Jarno Joensuu (sd.) on tehnyt aloitteen jossa vaaditaan VT 23:lla olevan liikenneympyrän turvallisuuden parantamista. Asiaa pidetään kiireellisenä mutta kun suomalaisen hallinto elimien byrokratian tietää niin asia ei varmaankaan edisty kovin nopeasti. Mutta hyvä alku turvallisuuden parantamiseksi ollaan näin saatu. Kuvien julkaisemisesta tuoreeltaan oli lopulta hyötyä kun päättäjät heräsivät risteyksen turvallisuuden parantamiseen. Kielteisiä kommentteja kuvien julkaisemisesta oli erityisesti Satakunnankansan nettisivuilla. Lisää kuvia ja kommentit luettavissa 1 lokakuuta olevassa blogi kirjoituksestani “ Betoni elementti putosi”
Viimeisin onnettomuus risteyksessä sattui 1 lokakuuta, kun betonielementti kuormasta putosi useita tonneja painava betonielementti aivan kevyenliikenteen alikulun suulle kaataen kevyenliikenteen yli sähkötolpan.
Heinäkuussa Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) pariskunnalla oli kiireisiä päiviä poikasten ruokinnassa. Kirjosieppojen pesä sijaitsi Suomen vanhimman saha rakennuksen päädyssä. Saha sijaitsee Noormarkun joen Makkarakoskella ja sitä kunnostettiin viime kesänä museoviraston tuella ja rahaa siihen käytettiin 150000€.
Astăzi, o astfel de Hoy en día, tal 今日、このような
Tänään on matalapaineinen päivä, Yöllä tuuli kova ja aamu aukeni sateisen harmaana. Seitsemältä aamulla oli kuitenkin +8 astetta lämmintä. Kuvaaminen taitaa jäädä vähemmälle, mutta jospa tänään olisi luku päivä. Tällä hetkellä kesken Jari Tervo kirjoittama Siperian tango. Se on sopivan kevyttä lukemista tällaisena harmaana päivänä. Novellit ovat sopivan lyhyitä, niin ei tule keskittymisongelmia. Sen verran pitää ulkona käydä että käy ostamassa iltasanomat, kun siinä on minun ottama punatulkku kuva lukijan kuvana.
Myllykoski tänään aamupäivällä klo 9
Kamera Niko D 1H ja objektiivi Nikor 35-70 1:2.8 D
Lintukuvauksen yhteydessä saa joskus otettua muitakin kuvia. Punatulkut söivät vaahteran siemeniä ja kota putosi tietenkin alas. Ja siitä piti tietenkin koettaa saada valokuvattua. Vaahteran siemen pyörii alas tullessaan kivasti. Niiden putoamista on kiva seurata, vaikkei kuvia onnistuisi saamaankaan. Ei olenkaan helppo työ, mutta sain lopulta yhden vaahteran siemenkodan ilmalento valokuvan.
Löysin aivan sattumalta Punatulkun Noormarkun keskustassa olevan Alvari ravintolan takapihalta syömässä vaahteran siemeniä. Punatulkun julkaistuja kuvia on lähinnä otettu talviaikana. Viime talvena näin kerran Punatulkkuja, mutta silloin en saanut kuvattua kun olivat liian korkealla männyssä. Tähän aikaan vuodesta en ole ennen Punatulkkuja nähnyt, saattaa kyllä johtua siitä että kaikki edellisvuosien syksyt olen ollut töissä hämärässä tehdas hallissa enkä ole päässyt päivisin luontoa tarkkailemaan. Nyt on kaikki toisin kun työelämä on jäänyt taakse ja vaikka pian täytän 52v, niin aina vaan tuntuu löytyvän uusia luonto kokemuksia.
Koiras Punatulkun vatsa on iloisen punertava
Kuvaajaa tarkkailaan
Naaras Punatulkku on harmaanpunertava vatsapuolelta
Haastan kaikkia lukijoitani ottamaan itse itsestään valokuvan
Autojen muotoiluun en nyt uskalla ottaa kantaa, kun aiemmin keväällä Suomen Audi pomo sai lopputilin tuotuaan julki miehisen näkökulmansa autojen ja naisien katsomisen yhtäläisyyksistä. Molemmissa näissä on kuitenkin neljä pyörää. Ja molempia on varmaan kiva silloin tällöin vähän taputella ja kiillottaa. Ja molemmilla ei ole syytä lähteä talviliikenteeseen
projektowania samochodów nie boję zająć stanowisko wcześniej na wiosnę, kiedy Finlandia Audi szef otrzymał rozliczenie końcowe w publicznej import, męskiego punktu widzenia samochody i ogląda podobieństwa. Obie mają jednak cztery koła. I obie są prawdopodobnie ładny mały pat teraz, a następnie i polskim. I jak z nich nie ma powodu do opuszczenia ruchu zimą.
Suomeen satoi ensilumi eilen moneen paikaan, mutta tänne satakuntaan Poriin ja ympäristöön ei sitä saatu. Kun viimeksi muistelin viime kevättä, niin tässä muistelu viime talvelta joka oli poikkeuksellisen luminen.
Piilikuja helmikuu 21 2010 Pakasta päivällä oli –15 astetta
Kaikenkokoiset lumen siirto välineet olivat kovilla viime talvena
