Tyrskyilyä Mäntyluodossa ja Kallossa

 

Kova tuuli (piti pitää hatusta kiinni) ja vastavalo haittasi valokuvausta kallonlahdella maanantaina. Purjelautailijoita oli kokoontunut aika joukko merenlahdelle nauttimaan elokuisesta tuulesta.

 

Puista ja ruohotuppaista näkee että paikalla oli kova tuuli

 

 

 

Aika korkealla liitovarjo on, meren keskellä oleva musta piste on mies jota varjo vetää.

 

Mäntyluodon sataman puolella oli rauhallisempaa

Kallon kallioille tyrskyt löivät voimalla

 

 

Tyrskyn ihailijoita oli kerääntynyt melko letka mäntyluodon tien varteen

Kallon kallioille ei kuitenkaan kovin moni ollut uskaltautunut

Tyrni

Poliisi huolehti matkalaisten turvallisuudesta

Piilitie, historiallinen tien pätkä

Finpyyntien ja Laviantie yhdistää Piilitie.  Alkujaan Piilitie on ollut yhdystie vanhalta Porintieltä A Ahlströmin pääkonttorille. Pääkonttorilta on Piilitietä pitkin lähdetty Helsinkiin ja tultu takaisin. Valtatie 23:a ei vielä tuohon aikaan ollut joten matkaa taitettiin näitä vanhoja kärrypolkuihin  pohjautuvia teitä pitkin.  Tosin autojakaan ei tuolloin vielä paljon ollut.  Nimi Piilitie taitaa olla juuri siitä syntynyt Noormarkkulaisten kieleen muodossa Biili.  Kun teiden tienviittoja alettiin tekemään niin monessa paikkaa vanha muoto unohdettiin kun koetettiin väkisin suomentaa vanhoja nimiä.

Kuvaus matkan alotin Finpyyntieltä (ruosniementie) ja Piilitien risteyksestä.  En ole koskaan tullut mitanneeksi Piilitien pituutta mutta noin 350 metriä lienee aika lähellä. Piilitie on pieni historiallinen tien pätkä Noormarkun keskustassa joka liittyy vuoden 1918 tapahtumiinkin. Piilitietä  pitkin lähdettiin kuljettamaan 16 A Ahlströmin toimihenkilöä Poriin. 10. maaliskuuta 1918. Kaikki 16 teloitettiin Noormarkun ja Porin rajalla.

Ammutut olivat

• kartanonomistaja Rafael Ahlström
• konttoristi W. Lucander
• konttoristi T. Molander
• konttoristi K. W Råberg
• konttoristi Frans Sipilä
• konttoristi Yrjö Hernberg
• konttoristi Fredr. Blom
• konttoristi G.F Jansson
• sahanhoitaja N. Lindfors
• kauppias Juho Friberg
• agronomi Lauri Paasikoski
• ylioppilas Axel Grandell
• opettaja Jussi Ahonen
• puutarhuri Karl Wessman
• puutarhuri Karl Grönholm
• metsänvartija Artturi Kauranen

Lehmukset varjostavat Piilitien kesähelteelläkin vilpoisaksi kulkea. Tässä kohtaa vasemmalle jää urheilutalon asfaltoitu parkkipaikka.

Piilitie jatkuu yli Laviantie Ahlströmin pääkonttorille. Alhströmin arvovieraat on tätä kautta kuljetettu pääkontorille.



Laviantie risteyksessä Piilitiellä on lasten päiväkoti

Kukkulanmäki ja pari muuta otosta viikon varrelta.

 

Noormarkussa on Kukkulanmäki niminen vanhempi “pikku kylä” joka sijaitsee osuuspankin takana. Sinne pääsee kun keskustan liikenneympyrästä kääntyy Kuurintielle ja siltä Mäkeläntielle. Kuurin tiellä on kylän ainoat reunakivet jotka asenettiin aikoinaan minun tekemän kuntalaisaloitteen pohjalta.

 

Mäkeläntie

 

Mäkeläntieltä haarautuu vasemmalle kääntyen Kukkulapolku. Kukkulapolun varrella on sijainnut kulkutauti “sairaala”, talo johon tuberkuloosiin sairastuneet majoitettiin.

Kukkulapolulta haarautuu taas vasemmalle kukkulakuja.

Sama paikka kun katsoo Mäkeläntielle  päin

 

Symbioosi Koivun haarassa kasvaa Pihlaja

Pieni helikopteri pörräsi samaan aikaan Kukkulamäen päällä kun minäkin sitä kuvasin. Mahtaneeko pian tipahtaa postilaatikkoihin ilmakuva tarjouksia.

Lamboudin sillankaiteen kukat kastellaan Porin kaupungin kustannuksella

Sillan jälkeisen Finpyyntien pientareen hoitaa Kauko Kaapeli 87v vaikkei se hänen maatan olekaan. Kauko epäilee jo, että mahtaako hän enää ensivuonna tätä työtä jaksaa tehdä, eikä jatkajaa ole tiedossa tähän työhön.

Chvrolet 1957 ja asuntovaunu 1965

Miksi ovet ei meille aukene

 

Ahlaisten reissun jälkeen palasin arkeen ja aloin ihmettelemään sitä että kuinka pian Poriin liittyminen on näivettänyt Noormarkun raitin palvelutarjontaa.  KELA on siirtynyt kantakaupungille samoin Nordea pankki.  Postikin on valtatie 23 varressa,paikassa jossa ei kovin suurta asuntoaluetta ole välittömässä läheisyydessä.  Harva mummo jaksaa Noormarkun keskustasta lähteä joulupakettia lähettämään  rollaattorilla. Turvalistakaan se ei ole kun keskustasta tullessa pitää ylittää suojatietön Rauhalammintie.  Grilli on Noormarkun urheilukentän kupeessa ollut suljettuna jo pian vuoden päivät.  Eikä uutta alan yrittäjää ole Noormarkkuun uskaltautunut tulemaan.

 

Eläkkeelle siirtynyt puolustusvoimien valokuvateknikko Penttinen, vääpeli, koettaa turhaan onko Grilli herkku kioskin ovi auki.

Muitakin asiakkaita omin eväin oli paikalla.  Miesten mukaan turistejakin on kesän mittaan paikalla käynyt asiaa ihmettelemässä.

Noormarkun keskustassa olisi  uudisrakentamisellekin tilaa ns. Shellin tontti turhaa pölyttää aivan kunnan keskipisteessä.  Monta muutakin tyhjää tonttia on.

Pori ja naapurit seminaariin ensi vuonna

Satakunnan Kansa

Näyttää siltä, että Pori kutsuu työssäkäyntialueen kunnat yhteiseen kuntaseminaariin ensi vuoden alkupuolella, kun maan hallitus on määritellyt kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen.

Tällaisen ehdotuksen saa ainakin eteensä ensi maanantaina kokoontuva Porin kaupunginhallitus.

Aloitteen kuntaseminaarin järjestämisestä Ulvilan, Nakkilan, Pomarkun, Lavian, Luvian, Merikarvian ja Siikaisten kuntien kanssa Porin kaupungin johdolla teki viime keväänä Porin kaupunginvaltuuston sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä.

 

Maailman pörssit romahtaa, mutta ei tunnu missään kun oman pörssin saumat on ratkenneet jo aikaa sitten.

 

STT, AFP

Tokion ja muiden Aasian pörssien kurssit ovat kääntyneet laskuun heti kaupanteon alettua. Pörssit putosivat yli 4 prosenttia.

New Yorkin Dow Jones -indeksi laski yöllä Suomen aikaa yli 4 prosenttia, mikä on sen pahin yhden päivän aikainen notkahdus yli kahteen vuoteen.

Pörssikursseja painaa pelko uudesta maailmanlaajuisesta taantumasta.

Markkinoita huolestuttaa sekä Yhdysvaltain talouden tila että euroalueen velkakriisi.

Etelä-Korean pörssi painui heti avauduttuaan 4 prosentin laskuun, eli alimmilleen sitten maaliskuun.

Myös Australian pörssi syöksyi yli 4 prosenttia miinukselle

 

Helsingin pörssi on auennut perjantaina edelleen rajuun laskuun. Pörssi aukesi aamukymmeneltä 4 prosentin laskuun. Kello 11 pörssin yleisindeksi oli 2,6 prosenttia miinuksella.

Esimerkiksi tuloksistaan kertoneet Nokian Renkaat ja Finnair olivat yli kymmenen prosentin laskussa.

"Tämä on huolestuttavaa. Jo eilen oli viiden prosentin lasku. Puhutaan romahdusluvuista", sanoi Nordean ekonomisti Martti Larjo aamulla, kun pörssi oli avautunut 4 prosenttia miinuksella.

Leppoisa kesäpäivä Porin Ahlaisissa

 

Vielä on kesää jäljellä ja sitä vietin tänään Markun kanssa Porin Ahlaisissa.

Rantakaupunki on sen verran syrjässä varsinaiselta Ahlaisten kylätaajamasta ettei monikaan lauantaina 6.8  Ahlaisten markkinoilla kävijä oivalla  Ahlaisissa olevan näin idyllistä paikkaa.

 

Leppoisaa elokuista loppukesän tunnelmaa Ahlaisten Rantakaupungissa

 

 

Ahlaisten alueella laskee Pohjanlahteen kaksi suurehkoa Noormarkun puolelta tulevaa jokea, Pohjajoki (ylempänä Lampinjoki) ja Eteläjoki (ylempänä Noormarkunjoki). Nämä ovat osa Pohjois-Satakunnasta alkunsa saavan Karvianjoen vesistöä.

 

Rantakaupunginkuja

 

 

 

Ahlaisten rantakaupunki on verrattavissa Vanhaan Raumaan ja tulenkäsittelyssä on syytä noudattaa varovaisuutta.  Siksipä Ahlaisten rantakaupungissa on tupakoitsijoillekin EU hyväksytty tupakointi paikka.

 

 

Kyllä Ahlaisten kyläraitillakin joitakin ihmisiä aikaa vietti. Tulevana viikonloppuna tälläkin raitilla on enemmän liikennettä kun silloin on perinteiset Ahlaisten Markkinat. Elokuun ensimmäisenä lauantaina on aina markkinat uusitulla Ahlaisten koulun piha-alueella. Markkinoille tullaan perinteisesti tapaaman tuttuja, uusia ja vanhoja.

 

Ahlaisissa on kyläkrouvi, Noormarkussa ei ole.

Ahlaisissa isot miehet ovat itsevarmoja eivät välitä siitä mitä mieltä muut ovat heidän kulkuneuvoistaan.

Ahlainen (ruots. Vittisbofjärd, aiemmin Hvittisbofjärd) on entinen Suomen kunta Satakunnassa. Kunta liitettiin Porin kaupunkiin vuonna 1972. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Noormarkku ja Pori. Ahlaisissa asuu nykyisin noin 1 500 henkeä (1997). Entisen Ahlaisten kunnan itäosaa halkoo valtatie 8.

Ahlaisten vaakunan suunnitteli Ilmari Sysimetsä ja se vahvistettiin vuonna 1954.

 

Kaupunginhallitus käsittelee Porissa ensi maanantaina teknisen apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta, jonka mukaan Ahlaisten Ahjolan hallinta siirretään kaupungin vapaa-aikalautakunnalta tekniselle palvelukeskukselle ensi syyskuun alusta alkaen. Tämän jälkeen tekninen palvelukeskus sopisi Ahlaisten Urheilijoiden kanssa Ahjolan vuokraamisesta yhdistykselle.

Tarkoituksena on, että palvelukeskus laatii kaupungin tiloista ja niiden tarpeellisuudesta Ahlaisissa selvityksen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vapaa-aikalautakunta on aikaisemmin käsitellyt ehdotusta, jonka mukaan kaupunki purkaisi Ahjolaa koskevan vuokrasopimuksen urheiluseuran kanssa. Ahlaisiin valmistui viime talvena kylätalo, jossa on myös liikuntasali.

Ahlaisten kylän kotisivut:http://www.ahlainen.fi/sivu5.htm

Hanasaaren huvimaja paljastettu

 

Noormarkunjoen myllykoskeen aikoinaan rakennettu huvimaja oli vuosiensaatossa jäänyt tuomien katveeseen.  Kesän kovissa tuulissa yksi tuomi oli kaatunut jokeen tuohon silla kupeeseen ja toinen  huvimajan päälle. Porin kaupungin puisto-osasto on nyt kuitenkin vienyt kaatuneet puut pois ja on pari muutakin riski puuta kaadettu ja muutakin kasvillisuutta raivattu siten että huvimaja on nyt oikein tarjottimella.  Nyt pitäisi kaupungilta vielä löytyä maalipurkki, sen verran törkyiseksi se vuosiensaatossa on tullut. Kylillä kyllä puhutaan että Myllykoskella on niin vahva suojelu päällä ettei siellä saisi mitään muutostöitä tehdä.  Kaatuneet puutkin pitäisi jättää niille sijoilleen.  Tiedä sitten kuka senkin paperin on hukannut Noormarkun kunnantaloa tyhjennettäessä.  Mutta Noormarkunjoen Myllykoski pitäisi olla se toinen koski länsisuomessa joka on täysrauhoitettu.

Arvaatte varmaan miksi noormarkkulaiset ovat paikan ristineet hanasaareksi. Jo ennen huvimajaa se oli viinamäen miesten ja naisten kesäinen remupaikka. Se ikäluokka on jo väistynyt muille areenoille, nuoret osaavat pitää hauskaa vain tussein ja  spraymaalipurkkien kanssa.  No on siellä liimatuubejakin ollut.

Huvimajalle johtava siltakin olisi maalin tarpeessa.

Päivitys kuvia Myllykosken saaren huvimajasta

 

 

 

 

Pian puidaan viljoja. Se tietää sitä että pian on leikkuupuimureita teillä ja pelloilla. Soon after the grain harvest time. Poco después de la época de la cosecha de granos. Peu après le moment de la récolte de céréales. Bald nach der Getreideernte Zeit. Λίγο μετά την εποχή της συγκομιδής σιτηρών. Вскоре после этого времени сбор зерна. すぐに穀物の収穫期後の

 

Elokuu on alkanut kauniina ja aurinkoisena ja viljat kypsyvät hyvää vauhtia. Pian on sadonkorjuun aika-

 

Ohra

Ohra on todennäköisesti vanhin viljelykasvimme. Löytöjä on olemassa jopa kivikaudelta. Ohralla on useita käyttökohteita. Sitä viljellään eläinten rehuksi, mutta siitä saadaan myös mm. mallasta oluen ja viskin valmistukseen sekä ohrasuurimoita elintarviketeollisuuteen. Ohrasuurimot ovat kokonaisia jyviä, jotka leikataan pieniksi paloiksi. Niitä voidaan keittää riisin tapaan tai käyttää puuron valmistukseen tai leivän leivontaan.

Ohraa viljellään lähes kaikkialla maailmassa. Suuria viljelmiä on muun muassa Venäjällä, Kanadassa ja Australiassa. Villejä ohralajikkeita on Etu-Aasiassa ja Tiibetissä.

Pohjoismaissa ohraa on viljelty hyvin pitkään, jo kivikaudelta lähtien. Ohra oli1500-luvulla viljellyn maa-alan valtalaji.

Viljelty ohra on itsesiittoinen, joten erilaisia lajikkeita ja muunnoksia on paljon.

Ohraa voidaan viljellä viileilläkin seuduilla missä mikään muu viljalaji ei ehdi tuleentua, aina subtrooppisiin ja trooppisiin maihin saakka.

 

 

 

 

Kaura

Kauran viljely onnistuu niukkaravinteisessa maaperässä pohjoisessakin. Kauran ydin sisältää muita viljalajeja enemmän rasvaa, joten se soveltuu hyvin ennen kaikkea hevosten rehuksi. Kaurasta tehdään myös mm. suurimoita ja jauhoja elintarvikekäyttöön.

Kaura on syntynyt todennäköisesti eteläeurooppalaisesta villilajista. Ensimmäinen viljelmä voidaan jäljittää Välimeren alueelle noin 2 000 vuoden taakse. Vanhat sivistyskansat eivät pitäneet kauraa viljelyskasvina ja kreikkalaiset pitivät sitä jopa ravinnoksi kelpaamattomana kasvina. Nykyisin kauraa viljellään monissa maissa, lähinnä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Kaura on yksivuotinen heinäkasvi. Sen kukinnossa on useita tähkylöitä jotka muodostavat röyhyn. Itsepölyttyvä kasvi kukkii keskikesällä. Kauralajikkeet voidaan luokitella jyvän värin perusteella valko-, kelta- ja mustakuorisiin.

Kaura tarvitsee melko runsassateisen ilmaston, minkä vuoksi se kylvetään aikaisin keväällä. Siten se ei pääse kuivumaan loppukeväällä ja alkusyksystä. Kaura ei ole erityisen kylmänarka. Kauraa voidaan viljellä kaikenlaisessa maaperässä, mutta se kärsii erityisesti runsaskalkkisessa maaperässä tiettyjen ravinteiden puutostaudeista.

 

Vuoden 2010 kesä oli paljon kuivempi kuin tämä vuosi ja vilja pellot pölisivät kun niitä leikuupuimurilla puitiin. Sampo Rosenlew 3065

 

Vähän vanhempi puimakone Sampo 47