Teuvon kuvat

Teuvon kuvat

torstai 29. toukokuuta 2014

Tänään pitää kiirettä sateen alla.....I dag måste vi skynda dig under regnet .....Today we have to hurry up under the rain.....今日は雨の下に急いでする必要があります.........Сегодня мы должны торопиться под дождем .........Oggi dobbiamo fare in fretta sotto la pioggia ...........Heute müssen wir unter der regen beeilen ...........Aujourd'hui, nous devons dépêchez-vous sous la pluie ..... .....Hoy hay que darse prisa bajo la lluvia .....

Tänään on kaikilla  taas kristillinen pyhä,  vapaapäivä  Jeesuksen taivaasen astumis päivä,  Hela torstai.  Tänään pitää kuitenkin toimia aamupäivällä, sillä jo iltapäivällä kolmen maissa Noormarkussa  / porissa sataa vettä.  Tistaillisen vapaapäivän jälkeen sain vasta eilen ensimmäiset uudet valokuvat, en montaa mutta muutaman kuitenkin.  Niittylinikki on aloittanut kukinnan valokuvaajan vapaapäivän aikana.  Näyttää yhdessä kukassa joku muurahainenkin kävellä.


Suomessa on harvassa punakukkaiset lunoonkasvit.  Luuulin näitä  ketoneilkoiksi mutta taitavatkin olla Aurankkkia  mutta voivat olla Puna-ailakkikin.  Ehkä joku kasviviisas kertoo  mitä kukkia nämä todellisuudessa ovat.




Kylmästä säästä huolimatta yksi pieni siivekäskin oli valkoisella ketoneilkalla, yleensä pitää olla reilu plus kymmenen astetta lämmitä ennen kuin ne näyttäytyvät.


Nyt helatorstain aamu kymmeneltä Noormarkussa  / porissa  ulkolämpömittari näyttä + 12.4 asttetta ja aurinko paistaa vielä lähes pilvettömältä taivaalta, mutta ilmatieteen laitoksen ennustuksen mukaaan iltapäivällä kolmen aikaan tääll alakaisi sataa vettä, joten kiirettä pitää jos meinaa tänänkin jotain aikaisekksi saada kuivan sään aikana.

Lommalla aloitin Annti Heikkinen  Pihkatappi kirjan lukua  Siinä kerrotaan Jussi Timo Tapion ja hänen sukunsa tarinaa, mutta kiire on oikolukijalla ollut kun jo sivulla  43 on lauseet " Kielsin suuttuneeni, mutta väitin että Petra oli ohittanut tarinani pointin sitä tajuamatta.  Se pisti mitään sanomatta tiskikoneen luukun kiinni, meni keittiöön ja avasi television.  Minä jäin keittiöön, tökin sormenpäälläni lautaselle jääneitä leivänmuruja ja arvoi, tappaisinko sittenkin äitini ennen kuin päästäisin isoukkini listimään punavankeja."  Jotenkin häiritsee ettei tiskikone ollut keittiössä mutta televiso oli ja kertojakin jäi keittiöön, joten alkutilanteessa molemmat olivat keittiössä.  No ota näistä nyt selvää...

Saapa nähdä mitä  SDP:n Antti Rinne keksii työllisyyden parantamiseksi, se vaan on niin että uudistus ei ole sama kuin parannus tai edistys, vaikka sellaista mielikuvaa luodaan. Ei kaikki entinen ole parempaa kuin uusi, mutta uudistuksista suuri osa on epäonnistuneita. joten ei enitinenkään huono ole ollut....


Kevään ja lumien sulamisen myötä juhlat siirtyivät luontoon: niityille, pelloille, lehtoihin ja vuorille. Joidenkin helk- tai hiisi-alkuisten paikkojen tiedetään olleen hela- eli helkajuhlan viettopaikkoja. Juhlan vietolla varmistettiin peltojen ja vainioiden hedelmällisyys ja hyvä sato. Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamalla on poltettu onnea tuovia helavalkeita, joiden ympärillä laulettiin, soitettiin ja tanssittiin.
Valkeita poltettiin helatorstain aattona tai paikkakunnasta riippuen muina ajankohtina aina helluntaihin tai juhannukseen saakka. Tulia saatettiin myös polttaa useana peräkkäisenä iltana. Gananderin 1700-luvun kuvauksen mukaan hämäläiset huvittelivat helavalkean ääressä hyvää olutta juoden, soittaen ja hypellen. Tyttöjen piti saada helatorstain aattona heila itselleen. Jos ei saanut sinä yönä poikaa viereensä, ei saanut muulloinkaan koko vuotena.
Juhlatulen sytyttämiseen on liittynyt tiettyjä sääntöjä. Tuli voitiin tehdä kitkavalkeana ja siinä sai polttaa vain tiettyjä puita. Keski-Suomesta tallennetun tiedon mukaan sytytykseen käytettiin yhdeksää eri puulajia. Kyläläisillä saattoi myös olla tapana tuoda tullessaan tuleen yksi puu, oksa tai varpu. Tulessa poltettiin katajaa ja tervaa, joiden synnyttämän kitkerän savun uskottiin karkottavan pahantahtoista väkeä.
Juhlapaikkoja tiedetään runsaasti ja ne sijaitsevat usein korkeilla paikoilla. Paikallisia helkapaikkoja ovat olleet muun muassa Ikaalisten Juhtimäen Kankaanmäki, Viljakkalan Inkulan helkaketo, Punkalaitumen Oriniemen Helaaketo sekä Hämeenkyrön Lemakkajärven pohjoispäässä oleva Kalmonmäki.
Tunnetuinta helkajuhlaa vietetään helluntaisin Ritvalan kylässä Sääksmäellä. Juhlassa neidot kulkevat reitin Helkavuorelle ja laulavat kulkiessaan kalevalamittaisia lauluja. Juhlaan on perinteisesti kuulunut myös tanssiminen, leikkiminen ja valkeiden polttaminen. Lisäksi neitojen kerrotaan poimineen Helkavuoren kukkia vakkoihinsa. Kylässä uskottiin, että Ritvalan pellot lakkaavat antamasta satoa, jos kansa lopettaa juhlan vieton. 



UUSI BLOGI PITKÄSTÄ AIKAAN!

Etsitään Suomen esivallasta, eduskunnasta, vaikuttavasta eliitistä nimiä, blokeja, face yms. sivuja jotka ovat 100%:sesti tappavaa ydinvoimaa vastustavia, sekä eivät ole erilaisten valheen agendoimien luulojen ja valhepropagandan vietävissä...
http://ollihakala.blogspot.fi/2014/05/suomessakin-valitettavasti-plutonium.html


1 kommentti:

  1. Kiitos kauniista kuvista, jälleen kerran...ja oikein hyvää pyhää!

    VastaaPoista