Sain Susannan kuvahaasteen jossa pyydettiin neljännen kuvakansion neljättä kuvaa. Tässä tietokoneessa se osui kesäkuun 1 päivälle 2010. Naakka siinä taitaa lentää.
Jatkohaasteen annan kaikille jotka asiasta innostuvat. Olkaa hyvä.
Eilen illalla erehdyin katsomaan jääkiekkoa Suomi – Latvia. Tulin siihen tulokseen että kaikki jääkiekko-ottelut saisi siirtää maksukanaville. Sen laatuista sähläämistä peli taas oli ja turhaa energia kulutusta. Toista oli silloin kun Neuvostoliton Punakone jylläsi. Se oli suoraviivaista jämptiä jääkiekkoa ja energiatehokasta.
Neuvostoliiton kylmän sodan aikainen ase oli sen jääkiekkomaajoukkue, jonka kaltaista emme olleet nähneet koskaan ennen, emmekä tule näkemäänkään enää koskaan. Neuvostoliiton “Punakone” oli legendaarinen jääkiekkoviisikko historiallisessa maajoukkueessa ja voittamaton superketju, joka on kummitellut suomalaisten, sekä muunmaalaisten kiekkofanien mielissä sitten Sarajevon Olympialaisten 1984
Larionov. Luistelu brokadia, kädet silkkiä, peliäly samettia.
Tänä aamuna aamutelevisiosta, uutisissa tuli että väestörekisterikeskus on tiukentanut etunimien saatavuutta. Enää ei tietoa saa siitä mitkä nimet ovat olleet edellisenä vuonna suosittuja ei edes siitä onko kyseessä miehen tai naisen nimi. Tämä yhden ainoan ihmisen valituksesta. Poliitikoilta vaaditaan avoimuutta ja muutenkin puhutaan avoimesta yhteiskunnasta, niin miten tämä edistää avoimuutta? Anonyymeinäkö tässä pitäisi alkaa esiintyä. Ledissäkin on suosituksi tullut tekstiviesteinä lähetetyt mielipiteet ja juttuihin voi kommentoida nimettömänä. Se on aiheuttanut kielen köyhtymistä ja asiatonta kommentointia. Mutta mitä arvoa sellaisella kommentilla tai mielipiteellä on, jollei pysty sen takana seisomaan omalla nimellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti