Helmikuu on jo yli puolenvälin ja talven Noormarkun Myllykoskella majaillut Koskikarakin muuttaa piakkoin pois, takaisin Pohjois-Norjaan pesimään. Tämä Koskikarja , jonka kanssa olen pitkin talvea seurustellut on poikamies. Ainakin luulen niin, kun toissapäivän Myllykoskella oli toinenkin Koskikara, mutta toimeen ne eivät keskenään tulleet vaan tämä piti reviiristään kovasti kiinni ja ajoi toisen yksilön pois. Sinisorsakin teki oloa epävarmaksi, mutta sen päälle ei sentään tämä veijari uskaltanut käydä.
Koskikara on Norjan kansallislintu. Viroksi sen nimi on ”vesipapp” mikä taitaa kuvata linnun väritystä aika hyvin. Myös tieteellisen nimen ”cinclus” tarkoittaa pyhää.
Koskikara pyydystää vedestä ja kaivelee pohjakivien alta vesihyönteisiä, kotiloita, äyriäisiä, nilviäisiä ja kalanpoikasia.
Koskikara syöksähtelee ja sukeltelee koskissa palaten kivelle tai jään reunalle tähystämään.
Koskikarat pesivät Euroopan pohjoisimmissa osissa ja muuttavat etelämmäksi sulapaikkoihin talveksi. Suomessa pesii 250–300 paria, mutta talvehtii 5 000 – 10 000 yksilöä, jotka tulevat lähinnä Pohjois-Norjasta ja Koillis-Venäjältä.
Koskikara lentää lyhyillä siivilään yllättävän nopeasti , tässä jarrutetaan. että saadaan onnistunut lasku kuvan vasemmassa reunassa olevalle kivelle.
Tänään syntyi tämä valokuva
Sinisorsa naaras oli tullut Koskikaran reviirille.
Viime yönä syntyi uusi tämän talven kylmyys ennätys.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Kuhmon Kalliojoella mitattiin 40,1 asteen pakkanen. Itä- ja Pohjois-Suomessa oli muutenkin laajalla alueella hyvin kylmää. Neljänkymmenen asteen raja jäi parin kymmenyksen päähän Kuusamossa, Sallassa, Enontekiöllä ja Utsjoella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti